Myytti häpeävistä suomalaisista murtumassa: "Ihmiset alkavat käyttää omia aivojaan"

Huomenta Suomen keskiviikkoaamussa keskusteltiin häpeän tunteesta. Keskustelemassa oli vastikään Hirveä Häpeä -kirjan kirjoittanut tietokirjailija ja sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

Yllä olevalla videolla Viljamaa kertoo, millä keinoin jatkuvasti vaivaavasta häpeän tunteesta voi päästä eroon.

Sanotaan, että suomalaiset ovat kovia häpeämään. Tietokirjailija ja sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan tässä suhteessa käynnissä on kuitenkin sukupolvien välinen murros.

– Suuri ikäluokka kasvoi auktoritäärisessä yhteisössä, jossa opettaja oli oikeassa, vanhempi oli oikeassa, kuten myös se, jolla oli enemmän rahaa.

Nykynuorten kohdalla tilanne on toinen. Milleniaalit ja työelämään menossa olevat kolmikymppiset eivät enää automaattisesti koe olevansa alempiarvoisia kuin esimiehensä.

– He ovat tottuneet siihen, että heiltä kysytään ja että heille annetaan mahdollisuus tulla esille, Viljamaa valaisee.

– Heitä ei johdeta alistamisella.

Tervetullut muutos

Viljamaa pitää muutosta erittäin hyvänä asiana yhteiskunnan kannalta.

– Me ollaan kohta kuin Ruotsi, me aletaan keskustella kaikesta. Emme enää usko automaattisesti siihen, että johtajat ovat oikeassa. Ihmiset alkavat käyttää omia aivojaan, Viljamaa selittää.

Toiset häpeävät toisia enemmän

Jotkut meistä häpeävät enemmän kuin toiset. Ihmiset, joilla on voimakkaampi tunneäly, häpeävät toisia herkemmin.

Lisäksi introvertti ihminen kokee myötähäpeää myös ekstrovertin puolesta.

Tyhmyyksiä saakin hävetä

Viljamaan mukaan häpeä on silloin tervettä, jos on sattunut törttöilemään.

– Vääränlainen häpeä on itsensä alentamista. Sitä, että olen muita huonompi ihminen, Viljamaa valaisee.

Tällaisen ihmisen mielessä on Viljamaan mukaan ”minä en ok, sinä ok” -ajatusmalli.

Yllä olevalla videolla Viljamaa selittää myös, miten katumus ja häpeä eroavat toisistaan. 

Lue myös:

    Uusimmat