Totta se on: lempikappaleiden kuuntelu ja laulaminen voivat toimia kuin paraskin terapia. Tietyt laulut voivat tuoda kuulijalleen erityistä lohtua, turvaa ja voimaa.
Musiikkiterapeutti, psykoterapeutti Kaija Oivamäki-Tähtisen mukaan sillä ei ole väliä, mitä kappaleita musiikkiterapiassa kuunnellaan.
– Kaikki musiikki, joka on itselle merkityksellistä, käy, Kaija toteaa terapeuttisen musiikin tunnusmerkeistä.
Terapiasessioissa on kuunneltu kaikkea kansanmusiikista heavy rockiin, ja Kaija vakuuttaa, ettei häntä haittaa, vaikka kuunneltava musiikki ei olisikaan oman maun mukaista. Ammattinsa ansiosta hän pysyy hyvin perillä uudesta musiikista ja kuulee kappaleita, joihin ehkä muuten ei tulisi tutustuttua.
Nämä laulut suosituimpia
Musiikkiterapeutilla on varastossaan peräti noin 20 000 kappaletta, ja hän ottaa listoilleen myös asiakkaiden toiveita. Tietyt laulut tosin toistuvat ihmisten toiveissa.
– Tuure Kilpeläisen kappale Valonpisaroita ja saman esittäjän Pelko pois, ovat tällä hetkellä monelle tärkeitä, Kaija valottaa.
Myös Ultra Bran tuotanto on ollut toivottua. Kaija kuitenkin muistuttaa, ettei esimerkeistä voi tehdä yleistyksiä.
Joskus terapiassa päädytään kappaleiden vuoropuheluun: potilas ilmaisee ajatuksiaan toivomallaan kappaleella, johon terapeutti vastaa itse valitsemallaan kappaleella.
Kaija sanoo, ettei ole törmännyt kappaleisiin, jotka vaikuttaisivat huonosti oireisiin.
– Joskus musiikki voi viedä asiakkaan liian nopeasti, yllättäen, johonkin, johon hän ei ole vielä valmis ja siten aiheuttaa liikaa ahdistusta. Tällöin tarvitaan terapeutin ammattitaitoa.
Lohtua, turvaa ja voimaa
Joillekin ihmisille tärkeitä ovat sanoitukset, joillekin tunnelma, toisille taas melodia on se juttu.
– Minulle sanat ovat kyllä tärkeitä, mutta eniten merkitsee kokonaisuus, Kaija sanoo.
Kaija itse sai pahimpina hetkinään lohtua Mikko Kuustosen kappaleesta Pelkään pimeää.
– Toinen ikään kuin kertoi, juuri kuten minä itse olisin kertonut, omista tuntemuksistani, Kaija kuvailee kappaleen tuomaa lohdutuksen tunnetta.
Juuri tätä musiikkiterapia Kaijan mukaan on: se antaa väylän tunteille. Musiikin avulla pyritään käsittelemään tunteita eikä peittämään niitä. Siksi esimerkiksi läheisensä menetystä surevalle ihmiselle ei soiteta iloista humppajytkettä.
– Ihmisen pitää antaa olla siinä tunteessa, käsitellä sitä. Tätä musiikkiterapia tekee.
Kaija kertoo, että lohtulaulujen ohelle ihmisillä on turvalauluja – kappaleita, jotka tuovat turvallisuuden tunnetta vuodesta toiseen. Lisäksi musiikki voi antaa voimaa.
– Energialauluja voi kuunnella, jos tuntuu, että voimat ovat vähissä. Nämä voimakappaleet voivat vaihdellakin ajan myötä, Kaija kuvailee.
Helpotusta tuovan kappaleen voi kuunnella montakin kertaa peräkkäin. Kaija kertoo tytöstä, joka kysyi terapiansa alussa, että voisiko hän laulaa kappaleen Lumi teki enkelin eteiseen. Tyttö oli jatkanut laulua laulamasta päästyään, jopa kymmenen kertaa peräkkäin.
Laula itsesi iloiseksi
Laulu itsessään on rentouttavaa värähdellessään kehossa. Erityisen hienoa voi olla laulaa yhdessä muiden kanssa.
– Ryhmässä laulaminen voi olla ihan mieletöntä. Se voi olla ihan euforinen kokemus, Kaija kuvailee.
Hän tuumii, että tämä ehkä on joululauluiltojenkin suosion salaisuus. Yhdessä laulaminen ja monien äänten värähtely on rentouttavaa.
Samaa laulun lumoa voi kokea vaikkapa karaokessa.
– Tiedän ihmisiä, jotka käyvät karaokessa purkamassa itseään. Se ei ole terapiaa, mutta terapeuttista musiikin käyttöä.
Lempimusiikin kuuntelu, hyräily ja lauleskelu ovat hyviä, hauskoja ja halpoja tapoja pitää huolta mielestään.
– Ihmiset hoitavat musiikilla itse itseään. Se on erittäin hyvä asia: halpaa, eikä aiheuta riippuvuutta, Kaija iloitsee.
Juttu on julkaistu alun perin helmikuussa 2012.
Studio55.fi/Milja Atu
Kuvat: Colourbox.com
Tutustu MTV3.fi:n uuteen Lifestyle-sivustoon, josta löydät kaikki uusimmat Lifestyle-artikkelit.
Musiikki herättää potilaita koomasta?
Musiikki auttoi Kaijaa parantumaan paniikkihäiriöstä