Moni suomalainen haluaa nyt varautua kriisitilanteeseen – oma varautuminen on hyvä olla kunnossa normaalitilanteessakin: "Sen jo korona opetti"

Metroasemat myös suojia

Helsingissä on 5 500 väestönsuojaa ja paikat 900 000 ihmiselle. Niin kutsuttuja kalliosuojia Helsingissä on vajaa 60. 

Muunkinlaisia väestönsuojia löytyy. Kuvat ja tiedot Ukrainasta kertovat, että ihmiset ovat hakeutuneet turvaan metrotunneleihin. Helsingissä voitaisiin toimia samalla tavalla. 

– Tilanne Helsingissä on erittäin hyvä. Meillä on kuusi metroasemaa sillä tavalla varusteltu, että ne voivat toimia tarvittaessa väestönsuojina, kertoo Helsingin kaupungin johtava väestönsuojasuunnittelija Petri Parviainen. 

Suojien laittaminen käyttökuntoon on viranomaisten tehtävä. Mikäli suojia valmistellaan käytettäväksi, viranomaiset kertovat asiasta. 

– Käyttökuntoon saattaminen edellyttää tiettyjä toimenpiteitä, Korhonen kertoo. 

– Se on taloyhtiön tai kiinteistönomistajan vastuulla laittaa se suoja käyttökuntoon. Ja kun suojautumistarve tulee, niin käytetään väestöhälyttimiä ja annetaan vaaratiedotteita niiden yhteydessä kun kerrotaan, että milloin sinne suojaan tulee mennä, Korhonen jatkaa. 

Suomessa väestönsuojien rakentaminen on lakisääteistä kerrostaloissa. Rivi- ja omakotitaloissa tätä velvoitetta ei ole. 

– Omakotitaloalueella, esimerkiksi Helsingissä, pystytään väestö suojamaan. Meillä on 900 000 suojapaikkaa. Voidaan ajatella, että omakotitaloalueella asuvat voisivat mennä vaikka siihen omaan lähikouluun, päiväkotiin tai kauppakeskukseen, Parviainen kertoo. 

Isoihin kalliosuojiin on varattu vettä useiksi viikoiksi. Parviaisen mukaan perinteinen kriisin varautumismalli on kuitenkin, että suojassa oltaisiin muutamia vuorokausia. 

Parviainen nostaa esiin myös oman tilapäissuojan rakentamisen mahdollisuuden. 

– Ehkä se on silti tarpeetonta, hiekkasäkkeihin tai muuraushommiin ryhtyä. 

Tilanteen ollessa hyvin uhkaava tai akuutti ihmiset evakuoitaisiin alueelta pois. 

MTV Uutiset

Oma varautuminen tärkeää

Väestönsuojat suojaavat ionisoivalta säteilyltä, painevaikutukselta, räjähdyksiltä ja sortumilta. 

– Riippuen myös suojan rakentamisajankohdasta ja määräyksistä, niin niissähän on ilmansuodattimet. Pystytään esimerkiksi kemiallisilta aineilta tai vaikkapa savukaasuilta suojautumaan, Korhonen täsmentää. 

Suurin osa suojista suojaa myös ydinsäteilyltä rakenteidensa puolesta. Lisäksi mahdollinen radioaktiivinen pöly suodattuu ilmansuodatusjärjestelmän kautta. 

Jokainen voi varautua kriisitilanteeseen myös kotona hankkimalla tarpeeksi ruokaa ja muita tarvikkeita. Ruokaa olisi hyvä varata ainakin kolmeksi vuorokaudeksi. 

Parviaisen mukaan myös radio on hyvä olla olemassa. Puhelimeen kannattaa ladata 112-sovellus, joka kertoo vaaratiedotteista. 

Myös mahdollisten lemmikkien ruoka tulee huomioida varautumisessa. Lemmikkejä ei kuitenkaan saa ottaa mukaan väestönsuojiin. 

Väestön omatoiminen varautuminen on tärkeää ja siinä on aina parantamisen varaa. 

– En nyt sanoisi, että se heikkoa on, mutta aina tietysti voidaan parantaa. Varautuminen ei oikeastaan ikinä voi olla aukotonta, Korhonen kertoo. 

– Omatoiminen varautuminen on ehdottoman tärkeää, kuitenkin nyt jo, tässäkin tilanteessa. Sen jo korona opetti, Parviainen jatkaa. 

Näin Uutisaamussa keskusteltiin varautumisesta. 

9:42