Suomessa elää perhoslaji, joka kantaa varsin erikoista nimeä. Perkeleeksi ristitty pikkuapollon muoto sai nimensä todennäköisesti suomalaisen mytologian hengessä.
Suomessa esiintyvällä, ritariperhosten heimoon kuuluvalla pikkuapollolla on kaikkiaan kolme nimettyä maantieteellistä muotoa: Parnassius mnemosyne f. ugrofennica, f. perkele ja f. karjala.
Tätä valkoista ja osittain siiviltään läpikuultavaa perhoslajia tavataan Suomessa rehevillä niityillä sekä harvaspuisilla hakamailla. Laji on uhanalainen ja sen esiintymien hävittäminen ja tilan heikentäminen on lailla kiellettyä.
Varmimmin pikkuapollon näkee Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Rauman seudulla ja Rekijokilaaksossa. Lisäksi lajilla on siirtoistutuksen myötä kantoja Sipoossa ja Porvoossa. F. karjalaksi nimetty perhonen on Suomesta hävinnyt, mutta sitä esiintyy edelleen Venäjän puolella.
Ruotsalaistutkija nimesi perhosen
Suomen perhostutkijain seura ry:n toiminnanjohtaja Jari Kaitila sanoo, että pikkuapollon alalajin perkeleeksi risti aikoinaan sen löytänyt ruotsalainen perhostutkija Felix Bryk. Kaitila uskoo, että Bryk halusi nimetä perhosen perkeleeksi suomalaisen vanhan mytologian mukaan.
– Olen joskus kuullut sen tarinan ja muistaakseni nimi liittyi juuri suomalaiseen mytologiaan.
Hänen mukaan useat päiväperhoset ovat saaneet nimensä jumalten mukaan.
– Esimerkiksi pikkuapollon isomman serkun, isoapollon lajinimi apollo tulee kreikkalaiselta valon ja auringon jumalalta Apollonilta. Tieteellisen nimen sukunimi Parnassius tulee Parnassoksen vuoresta, jolla Apollon temppeli sijaitsee.