Miljardeja maksava potilastietojärjestelmä saattaa lopulta säästää rahaa

Vuonna 2017 Uudellamaalla ensimmäisenä käyttöönotettavan järjestelmän kokonaiskustannukset olisivat noin 450 miljoonaa euroa. Koko Suomen kustannukseksi on arvioitu vajaa kaksi miljardia euroa kymmenen vuoden aikana.

– Nyt meillä on monta eri järjestelmää käytössä ja niillä jokaisella on omat käyttökustannuksensa, omat kehittämiskustannuksensa ja omat hallinnointikustannuksensa. On arvioitu, että tulee rahallista hyötyä kun meillä on jatkossa yksi järjestelmä, jota yhteisesti hallitaan ja yhteisesti käytetään, kuvailee Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti -hankkeen hankejohtaja Antti Iivanainen.

Iivanainen uskoo, että pelkästään Uudellamaalla uusi potilastietojärjestelmä on hintansa arvoinen.

– Kyllä se minusta on. Tilanne on se, että me käytämme suunnilleen samantyyppisen rahasumman jo tällä hetkellä, 50 miljoonaa euroa vuosittain. Kun sen kertoo kymmenellä vuodella, tulee summaksi se 500 miljoonaa euroa.

Virossa vastaava järjestelmä maksoi paljon vähemmän

Summa on herättänyt alusta asti keskustelua. Esimerkiksi julkisuudessa järjestelmän hintaa on verrattu Viron potilasjärjestelmän uusimiseen. Virossa uudistus maksoi 11 miljoonaa euroa. Suomessa uusi järjestelmä maksaa vajaa kaksi miljardia euroa, joka jakautuu kymmenelle vuodelle.

Hintaeroja perustellaan sillä, että Viro uusi eri osan, mitä Suomessa ollaan uusimassa. Suomessa uusimiseen vaikuttavat myös vanhat päällekkäiset järjestelmät. Suomessa on käytössä nyt 200 erilaista potilastietojärjestelmää. Hankejohtaja Antti Iivanaisen mukaan on kuitenkin hyvä, että kansalaiskeskustelua syntyy.

– Totta kai mekin opimme siitä keskustelusta. Me emme kaikkea missään tapauksessa tiedä, ja olemme nöyriä näin ison hankkeen edessä. Tietenkin yritämme myös kertoa tästä hankkeesta, niin, että ymmärrettäisiin, mistä on kyse.

Terveydenhuoltoa käsiteltävänä kokonaisuutena

Tällä hetkellä yhteistä järjestelmää valmistelevat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit, Kirkkonummen kunta sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Jos järjestelmä on hyvä, tavoitteena on, että järjestelmä leviää koko Suomeen vuoden 2017 jälkeen, mutta tätä laajennusta ei vielä valmistella.

– Terveydenhuolto on valtava kokonaisuus, ja tätä on käsiteltävänä kokonaisuutena. Jos siellä on vaan pieniä palasia, jotka eivät huomioi ollenkaan toistensa toiminnallisuuksia, niin jokaisella potilaalla on kokemusta siitä, mitä seuraa, kun yksi osio ei huomioi toisten tekemisiä, toteaa Apotti-hanketoimiston projektipäällikkö Tinja Lääveri.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän uusimisen tiedetään olevan iso hanke, missä voidaan myös epäonnistua. Tekniikka on aina tekniikkaa.

– Tekniikka ei aina toimi nykyisinkään. Meidän tavoitteena on tiedon eheys ja yhtenäisyys. Minun on vaikea nähdä, että päätyisimme nykyistä huonompaan tilanteeseen, Lääveri sanoo.

– Me uskomme että sitä osaamista löytyy. Tähän on kerätty nyt iso koalitio taakse, jolla on paljon osaamista, ja opimme myös matkan varrella tätä asiaa. Uskon, että me saamme tästä hyvän järjestelmän aikaiseksi, vaikka skeptismiä onkin, Iivanainen miettii.

Helsingin terveysvaliokunta käsittelee potilastietojärjestelmähanketta kolmen viikon kuluttua. Muissa kunnissa ja kaupungissa asia on vasta tulossa lautakuntien käsittelyyn. Iivanainen tietää, että päätös on iso kunnille.

– Tämä on iso päätös, mitä kunnat ja HUS ovat tekemässä. On hyvä, että asiaa arvioidaan ja harkitaan rauhassa. Uskon kuitenkin, että taustalla olevat hyödyt ja myös kustannusten hahmottaminen auttavat tekemään mukaanlähtöpäätöksen, Iivanainen kertoo.