Koko Suomen kattavan potilastietojärjestelmä-hankkeen valmistelijat uskovat, että kalliiksi kritisoitu järjestelmä säästää pitkällä aikavälillä myös rahaa.
Vuonna 2017 Uudellamaalla ensimmäisenä käyttöönotettavan järjestelmän kokonaiskustannukset olisivat noin 450 miljoonaa euroa. Koko Suomen kustannukseksi on arvioitu vajaa kaksi miljardia euroa kymmenen vuoden aikana.
– Nyt meillä on monta eri järjestelmää käytössä ja niillä jokaisella on omat käyttökustannuksensa, omat kehittämiskustannuksensa ja omat hallinnointikustannuksensa. On arvioitu, että tulee rahallista hyötyä kun meillä on jatkossa yksi järjestelmä, jota yhteisesti hallitaan ja yhteisesti käytetään, kuvailee Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti -hankkeen hankejohtaja Antti Iivanainen.
Iivanainen uskoo, että pelkästään Uudellamaalla uusi potilastietojärjestelmä on hintansa arvoinen.
– Kyllä se minusta on. Tilanne on se, että me käytämme suunnilleen samantyyppisen rahasumman jo tällä hetkellä, 50 miljoonaa euroa vuosittain. Kun sen kertoo kymmenellä vuodella, tulee summaksi se 500 miljoonaa euroa.
Virossa vastaava järjestelmä maksoi paljon vähemmän
Summa on herättänyt alusta asti keskustelua. Esimerkiksi julkisuudessa järjestelmän hintaa on verrattu Viron potilasjärjestelmän uusimiseen. Virossa uudistus maksoi 11 miljoonaa euroa. Suomessa uusi järjestelmä maksaa vajaa kaksi miljardia euroa, joka jakautuu kymmenelle vuodelle.
Hintaeroja perustellaan sillä, että Viro uusi eri osan, mitä Suomessa ollaan uusimassa. Suomessa uusimiseen vaikuttavat myös vanhat päällekkäiset järjestelmät. Suomessa on käytössä nyt 200 erilaista potilastietojärjestelmää. Hankejohtaja Antti Iivanaisen mukaan on kuitenkin hyvä, että kansalaiskeskustelua syntyy.
– Totta kai mekin opimme siitä keskustelusta. Me emme kaikkea missään tapauksessa tiedä, ja olemme nöyriä näin ison hankkeen edessä. Tietenkin yritämme myös kertoa tästä hankkeesta, niin, että ymmärrettäisiin, mistä on kyse.
