Miksi taikasienet auttaisivat masennukseen? Tällainen vaikutus aivoihin

Suomalainen tutkimusryhmä hakee rahoitusta tutkimukselle, jossa selvitetään ”taikasienien” vaikuttavan aineen psilosybiinin tehoa masennuksen hoidossa.

Päihteenä käytettyjen taikasienten vaikutus masennuksen hoidossa perustuu aivotutkija Mona Moisalan mukaan erityisesti siihen, että psilosybiini vaikuttaa samoihin introspektioon ja murehtimiseen liittyviin aivoalueisiin, jotka ovat masentuneilla usein yliaktiivisia.

Myös aivojen muovautumiskyky paranee hetkellisesti psilosybiinia nauttineilla.

– Se voi olla hyödyllistä masennuspotilaille, koska masennukseen liittyy joitain aika jäykkiä ajattelumalleja, Moisala selittää.

– Psilosybiinin vaikutuksia aivoihin on tutkittu terveillä ihmisillä ja on havaittu, että myös sellaiset aivoalueet, jotka eivät tavallisesti juuri kommunikoi keskenään, kommunikoivat enemmän psilosybiinin vaikutuksen alaisena.

Nykyiset masennuslääkkeet olleet käytössä 30 vuotta

Tutkimuksessa ei sentään napostella Suomen metsistä poimittuja tai erikseen kasvatettuja sieniä. Psilosybiini eristettiin sienistä 50-luvun lopussa ja tutkimuksessa 20 henkilölle annetaan valvotuissa olosuhteissa lääkevalmistetta, joka sisältää psilosybiiniä.

Kontrolliryhmälle annetaan ketamiinia, jota niin ikään on käytetty myös päihteenä, ja jota on käytetty aiemminkin masennuksen hoidossa. Moisala painottaa, että uusien lääkkeiden kehittäminen masennuksen hoitoon on tärkeää, koska masennuksen hoidon tutkimuksessa ei ole juuri edistynyt vuosikymmeniin.

– Jos mietimme masennuslääkitystä, niin yleisimmin käytössä olevat aineet ovat olleet käytössä jo 30 vuotta.

60-luvulla tutkittiin runsaasti psykedeelisiä kokemuksia ja niiden vaikutusta masennukseen ja jo silloin saatiin alustavia tutkimuksia siitä, että psilosybiiniä voitaisiin käyttää masennuksen hoidossa. Tutkimussuunta kuitenkin tyrehtyi, kun aine kiellettiin.

2000-luvulla kiinnostus on herännyt uudelleen, mutta laittomuus tuo tutkimukseen omat haasteensa, kertoo tutkimusryhmään kuuluva psykiatrian professori Jasper Ekelund.

– Toki tähän liittyy pohtimista esimerkiksi siitä, miten ainetta hankitaan, ja tarkkaan on katsottu, että maahantuontiluvat ovat kunnossa. Tässä on ollut kansainvälisen tutkimusverkoston apu on ollut korvaamatonta.