Muun muassa biologiset lääkkeet ja varhaisemman diagnosoinnin mahdollistavat verikokeet antavat toivoa sairastuneille.
Alzheimerin taudin hoito ja diagnosointi kehittyvät juuri nyt kovaa vauhtia.
Aivosäätiön toiminnanjohtajan Jenni Pajusen mukaan voi puhua jopa Alzheimer-tutkimuksen kulta-ajasta.
Hän viittaa tällä viikolla julkaistuun Maailman Alzheimer-raportiin, jonka mukaan tällä hetkellä on meneillään kaikkiaan 158 uutta hoitoa koskevaa tutkimusta.
Myös elintapojen vaikutuksesta sairastumiseen saadaan koko ajan lisätietoja.
– On arvioitu, että noin 45 prosenttia muistisairauksista olisi mahdollista siirtää eteenpäin parempien elintapojen ansiosta, Pajunen kertoo.
Lue myös: Suomi tarjoaa hoitoa, jota ei saa vielä muualta Pohjois-Euroopasta – uudenlainen Alzheimer-lääke kiinnostaa ulkomailla
Myös diagnosointi kehittyy
Elintavoissa ihan tavallisilla asioilla on Pajusen mukaan iso merkitys.
– Puhutaan ihan tällaisista perusasioista, kuten liikunnasta ja ruokavaliosta ja aivojumpasta, sosiaalisista suhteista ja sitten omien terveysarvojen, esimerkiksi verenpaineen ja kolesterolin seurannasta.
Samaan aikaan myös taudin diagnosointi ja hoito kehittyvät. Taudin toteamisessa auttavat nyt verikokeet, mikä on Pajusen mukaan ollut mullistava uudistus.
