Miksi Suomen valtiolla on tuplasti enemmän velkaa kuin Ruotsilla? – "Ruotsin hallitus tekee jo ylijäämäbudjettia"

Laskutavasta riippuen Suomi on velkaantunut jopa 40 miljardia euroa. Mitä Suomen taloudelle tulisi tehdä?

Inflaation myötä korot nousevat, jonka seurauksena myös Suomen valtion lainojen korkomenot kasvavat.

– Yhteen aikaan puhuttiin, että olisi vanhan koulukunnan näkemys olla huolestunut velasta. Nyt on huomattu, että velkaantumiselle pitää saada stoppi, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.

Useamman vaalikauden työ

Häkämiehen mukaan paluu terveeseen talouteen vaatii useamman vaalikauden.

Mutta merkitseekö itse velan absoluuttinen määrä, vai sen suhde bruttokansantuotteeseen?

– Tällä hetkellä huolta herättää velkaantumisen nopea kasvu eikä niinkään se, kuinka paljon sitä tällä hetkellä on, toteaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Elorannan mukaan Suomen tilanne ei ole Euroopan mittakaavassa hälyttävä, mutta vastuullista taloudenpitoa tarvitaan.

– Reaalikoroista totean sen, että tällä hetkellä ne ovat kuitenkin negatiiviset. Inflaatio on korkeampaa kuin korot, mutta totta kai korot ovat nousseet, ja jatkossakin näemme koronnostoja.

Lue myös: Pöllöraati povaa Petteri Orpolle kauhunkuukausia, Purran kisakunnolle kehuja

Suomen velkasuhde kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna

Kun korona iski, Ruotsin velkasuhde oli Häkämiehen mukaan 30 prosenttia, kun Suomen oli lähes 70 prosenttia.

– Silloin, kun velkataso on alhaisempi, on puskuria reagoida. Nyt Ruotsin hallitus tekee jo ylijäämäbudjettia. Olemme naapureita, mutta meillä on tuplavelkataso, Häkämies huomauttaa.

Tulevan hallituksen tärkeimmästä tehtävästä kysyttäessä esille nousee talouskasvu. Mutta mitä tulisi konkreettisesti tehdä, ettei velka kasva samalla kulmakertoimella?

– Tutkimus- ja tuotekehitykseen on satsattava ja lisäksi meidän on investoitava teollisuuden toimintaedellytyksiin ja osaamiseen, Eloranta luettelee.

"Valitettavasti vaaditaan myös menosopeutusta"

Kumpikin korostaa, että toimet vaativat pitkäjänteistä politiikkaa, joka ulottuu monen vaalikauden yli.

– Pitää painaa sekä jarrua että kaasua. Velkaantumista ei taltuteta pelkällä talouskasvulla, valitettavasti, vaan myös menosopeutusta tarvitaan, sanoo Häkämies.

Taantuman taustalla vaikuttavat myös maailman ja Euroopan talouden sakkaaminen, johon Suomen valtion talous väkisin reagoi.

Suomen talouden tiellä ovat pitkän ajan haasteet kuten väestön ikääntyminen, etenkin työikäisten, ja vanhenevan väestön myötä sote-menojen kasvu. Tarve työperäiselle maahanmuutolle Suomessa on kova.

Lue myös: Kokoomus tekee välikysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta

Varoitus taloustieteilijältä: Suomella ei ole varaa nykyisen kaltaisiin julkisiin palveluihin – edessä kiperä paikka