HK:n Amerikan Pekonia ostanutta kuluttajaa saattaa hämmentää pakkauksen tuotetiedot. Pakkauksesta selviää, että tuote tehdään suomalaisesta lihasta, mutta se valmistetaan Puolassa. Mistä tämä johtuu, HK Ruokatalon toimitusjohtaja Jari Leija?
—Meillä on Puolassa yksi konsernin nykyaikaisimpiin kuuluvia pekonitehtaita. Se on Euroopan moderneimpia tehtaita ja valmistus on sen takia tällä hetkellä Puolassa. Meillähän ei pekonia Suomessa valmisteta nykyään. Ennen sitä on kyllä Suomessa valmistettu. Tällä hetkellä selvitämme, siirretäänkö sen valmistus takaisin Suomeen, nyt kun pekoni tehdään kotimaisista raaka-aineista. Ennen se tehtiin ruotsalaisista raaka-aineista.
Miksi pekoni tehtiin ennen ruotsalaisesta lihasta?
—Suomalaisen kyljen ja erityisesti Forssan tuotantolaitoksessamme tehdyn kyljen kysyntä maailmalla on ollut kovaa ja olemme käyttäneet ruotsalaista raaka-ainetta tähän saakka. Meillä on kaksi pakkauskokoa tällä hetkellä ja toinen pakkauskoko on pystytty muuttamaan suomalaiseen raaka-aineeseen. Osa pekonin tuotannosta on vielä perinteisen sian raaka-aineesta ja sitä ollaan nyt kesään mennessä muuttamassa kotimaiseen rypsiporsas-raaka-aineeseen.
Tuleeko halvemmaksi valmistaa liha Puolassa?
—Valmistuskustannuksilla ei ole kauheasti merkitystä. Prosessi on pitkälti automatisoitu. Puolassa palkkataso on pienempi, mutta ylimääräisiä kustannuksia, lähinnä rahtikustannuksia, tulee merialueen ylittämisestä. Kokonaisuudessaan siinä ei siis merkittävää eroa ole. Henkilöstöä pekonin valmistuksessa ei ole kovin valtavia määriä kiinni.
Millaiset hiilidioksidipäästöt kuljetuksesta syntyy?
—Ei sillä ole kovin isoa merkitystä. Minulla ei ole tarkkoja päästötietoja, mutta kuljetusten osuus kaikkiaan on kohtuullisen pieni, johtuen tietysti siitä, että kuljetukset on järjestetty tehokkaasti. Sinne viedään isoja eriä paikasta toiseen. Sen merkitys ei ole kovin iso, mutta jokaisella asialla on merkitys. Suurempi merkitys on sillä, että kuljetus maksaa ylimääräisiä kustannuksia ja vaikuttaa tuoreuteen.
Miten liha, joka kuitenkin pilaantuu helposti, kuljetetaan Suomesta Puolaan?
—Ei sinne eläimiä kuljeteta, vaan eläin on Suomessa teurastettu ja leikattu, ja sitten siitä otetaan kyljet, joka on pekonin raaka-aine. Kyljet viedään Puolaan valmistettavaksi kylmäkuljetuksina. Logistiikkayhteydet ovat tänä päivänä niin hyvät, että jos liha lähtee Suomesta tai Ruotsista, se on seuraavana päivänä prosessissa Puolassa.
Mitä esteitä pekonin valmistukselle Suomessa on?
—Lähinnä siinä on kyse siitä, että se vaatii merkittäviä investointeja Suomeen, niin katsomme sitä, millä aikavälillä valmistus on järkevää tuoda Suomeen. Ei sille oikeastaan mitään muuta estettä ole. Tehdaspinta-alaa on, laitteisto puuttuu. Todennäköisesti ennen kesää tehdään päätöksiä.
Miksi taas HK:n täytetyt lihapullat valmistetaan Virossa?
—Siinä on sama tilanne taustalla. Ne valmistetaan Viron tehtaalla, kun semmoista teknologiaa tällä hetkellä Suomessa ei ole. Ne on saman suunnittelun alla kuin pekonin valmistuskin, koska kaikki muut tuotteet valmistetaan jo Suomessa.Iso osa jauhelihatuotteistamme valmistettiin Ruotsissa, mutta niiden valmistus on tuotu jo takaisin Suomeen. Viime vuonna valmistimme pienet määrät lihavalmisteita Virossa ja Ruotsissa, johtuen viime kevään lakkotilanteesta, kun oma kapasiteetti ei riittänyt. Niidenkin valmistus on tuotu takaisin Suomeen. Olemme tehneet päätöksen, että valmistamme jatkossa Suomessa omissa tehtaissa enemmän tavaraa ja tuomme vähemmän. Käytämme myös vähemmän ulkoistettua työtä kotimaassa.
Miten yleistä suomalaisella liha-alalla on se, että suomalainen liha kuljetetaan valmistettavaksi ulkomaille?
—Tuore-elintarvikkeiden valmistusta ei kannata kovin paljoa hajauttaa. Se on ympäristöasia tietysti, vaikka ne päästöt eivät ole kovin isot, mutta meren ylityksestä tulevat rahtikustannukset ovat kalliit. Tuotteet ovat herkästi pilaantuvia lyhyen päivämäärän tuotteita, joten tuoretavaraa ei kannata kauheasti pitkiä matkoja kannata liikuttaa.