Mikä ranskalaisissa on totta, mikä tarua?

Ranskalainen keittiö on maailman paras

Ranskassa ranskalainen keittiö on maailman paras. Yritäpä jutella ranskalaisen kanssa jostain muusta keittiöstä kuin heidän omastaan!

Vuosi sitten halusin valmistaa halloumi-juustoa sisältävän salaatin ystävieni luona Pariisissa. Halloumin löytäminen tästä juustokauppojen mekasta oli täysi mahdottomuus. Onneksi yksi libanonilaiskrouvi myi lopulta juuston tiskin alta.

Kovinkaan avaria, edes hieman Ranskan rajoja ylittäviä ranskalaisten kulinaristiset näkemykset eivät ole. Mutta siihen ranskalainen vastaisi tietenkin, ettei tarvitsekaan.

Ranskalaiset ovat kiivasluonteisia ja haluavat puhua vain omaa kieltään

Ranskalaisilla on väittelevä tyyli puhua. Kestää kauan ennen kuin geneettiseltä perimältään nöyrä suomalainen ymmärtää pitää paikallista puhetta "normaalina" äänensävynä. Ovat ranskalaiset joskus myös kiivaita, mutta etupäässä he ovat debattiniekkoja, joiden puhenuotin tulkitsemme usein virheellisesti röyhkeydeksi. Ei kun mukaan keskusteluun yhtä itsevarman pöyhkeästi kuin keskustelukumppanikin!

Ranskalaiset eivät halua puhua omaa kieltään, jos vastapuoli puhuu sitä hyvin tai erittäin hyvin. Silloin ranskalainen puhuu mielellään englantia. Jos turisti taas hikoilee ja saa suollettua muutaman sanan ranskaksi, vastassa on taatusti hirveä ranskalainen sanamyrsky.

Ranskalainen rakastaja on maailmankuulu

Kyseinen maine juontunee kahdesta asiasta: taidoista ja avioliiton ulkopuolisen suhteen yleisyydestä ja/tai hyväksyttävyydestä. Ranskassa rakastajaelämä etuoikeuksineen on arvossaan. Vaikka ranskalainen on tavoiltaan porvarillinen, hänellä on myös kahleeton puolensa. Siihen sopivat mainiosti rakastajat, yksi tai useampia.

En ole koskaan kuullut kutkuttavampia juttuja salasuhteista kuin ranskalaisilta ystäviltäni. Katseidenvaihdot ja päivittäiset kohteliaisuudet voivat olla aivan valtava tulkintojen arkku.

Ranskalaiset suutelevat toisiaan elegantisti poskelle

Hipaiseva poskisuudelma tartuttaa tauteja huonommin kuin kättely. Lääkärit suosittelevat sitä siksi hygieniasyistä. Kannatan käytäntöä, mutta oikeastaan vain Ranskassa ja Suomessa silloin, kun se tulee luontevasti. Harvoin nimittäin tulee.

Ranskalaiset eivät ole yhtä suorasukaisia kuin suomalaiset

Ranskassa kaunopuheisuus on kunniassaan. Se ei ole pelkkää oman äänensä ihailua, vaan sanataiteen ja kulttuurin tuntemuksen yhteistä sinfoniaa, jonka kuunteleminen on vaativaa.

Pitää ymmärtää kielen vivahteita ja ilmaisujen leikkiä sekä tuntea historiaa. Lisäksi tulee tajuta, ettei ranskalaisilla ole huumorintajua sellaisessa brittiläisessä mielessä kuin mihin olemme tottuneet.

Ranskassa ei ole hyviä vitsejä. Siellä on hyviä ideoita ja nasevia kommentteja.

Huippumuodikas ranskalainen ei koskaan sonnustautuisi tuulipukuun

Ei taatusti! Mutta sitten kaduilla liikkuu aivan uskomattomia madame-tyyppejä ja macho-monsieureja, joita me näemme täällä korkeintaan jossain hillittömässä revyyssä ja drag show'ssa. Siellä he liikkuvat kyseisiin tyyleihin sonnustautuneena julkisilla paikoilla.

Studio55/Jenni Kokkonen

Osallistu keskusteluun!