Kansainvälinen musiikkibisnes vei Samu Haberin välillä syviin vesiin, joissa hän yritti viimeiseen asti pärjätä yksin. Kevään Mielinauha-kampanjan kasvona hän haluaa tuoda esiin, ettei avun hakemisessa ole mitään hävettävää.
Kun Samu Haber astuu huoneeseen, alkaa tapahtua. Takki lennähtää tuolinnojalle, ja tarinat alkavat soljua Espanjan kautta Suomen mökille. Äkkiä löytyy niksi siihenkin, miten Mielinauhan hakaneula ei riko uutta paitaa. Hän ei halua tietää kysymyksiä etukäteen, koska rennosti mennään.
Meno ehkä näyttää vauhdikkaalta, mutta sisimmässään Haber on aina ollut herkkä. Hän on tarvinnut usein tukea perheeltään ja ystäviltään mutta myös ammattilaisilta – tiukan paikan tullen myös lääkkeistä.
Haber on kevään Mielinauha-kasvo ja halusi lähteä tukemaan mielenterveystyötä, koska tietää, miltä tuntuu olla itsensä kanssa pulassa.
”Ymmärrän kokemuksesta, miten tärkeää on saada tukea silloin, kun on tosi paha paikka. Haluan kannustaa ihmisiä hakemaan apua, koska siinä ei ole mitään noloa tai hävettävää.”
Vaikka enimmäkseen Haber tekee englanninkielistä musiikkia, kampanjan inspiroimana valmistui uusi suomenkielinen biisi, Paha päivä.
”Se kertoo siitä, että ihanimmallakin tyypillä voi mennä huonosti.”
102 kertaa pakit
Samu Haber on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia musiikintekijöitä. Hänet muistetaan suuren suosion saavuttaneen Sunrise Avenue -bändin keulakuvana ja nyttemmin soolouralta.
Aikoinaan hän sai levy-yhtiöiltä 102 kertaa pakit. Kerta toisensa jälkeen Haber seisoi Warner Music Finlandin hississä yksin ja mietti, että kyllä tämä tästä alkaa vielä kääntyä. Ympärillä tapahtui kuitenkin paljon: oli keikkoja, uusia tuottajia ja musiikki kosketti yleisöä – ainakin perheenjäsenet olivat aina paikalla.
”Osa levy-yhtiön kommenteista osui vyön alle, niitä oli vaikea käsitellä. Kuulin, ettei minusta voi ikinä tulla mitään, lausun huonosti englantia ja ettei tällä naamalla menesty.”
Usein Haber palasi kiroillen levy-yhtiöstä, lähti lenkille ja nappasi punttisalin jälkeen uudestaan kitaran käteensä. Päivätyönään hän myi Aku Ankka -lehtiä ja tietoliikennejärjestelmiä.
”Minun unelmani oli Sunrise Avenue, halusin sitä enemmän kuin mitään.”
Yksin piti pärjätä
Sunrise Avenuen menetys lähti räjähdysmäiseen nousuun 2000-luvun puolivälissä ja bändin kansainvälinen tunnettuus alkoi kasvaa. Yhtye on voittanut useita kotimaisia ja kansainvälisiä musiikkialan palkintoja, myynyt miljoonia levyjä ja ollut lämppärinä mm. Bon Joville.
Haave tähteydestä toteutui, mutta samalla kansainvälinen musiikkialan linko sai pään pyörälle.
”Siellä pärjääminen ei ollut aina helppoa ja vei lopulta syviin vesiin. Opettelin tunteitani, reagoin joskus tyhmästi ja join liikaa punaviiniä.”
Kuvioon tuli mukaan päihteiden lisäksi törmäyksiä, riitoja bändissä, kuten bändikaverin kivulias irtisanominen juuri, kun Sunrise Avenue breikkasi maailmalla. Huumaavalta tuntunut julkisuus näytti toisen puolensa. Kohujen keskellä Haber painoi kasvonsa monesti suihkun kaakeliin ja soimasi itseään. Mieli ei pysynyt enää mukana.
Pysähtymisen sijaan Haber haki pikaratkaisuja, kuten unilääkkeitä nukahtamisongelmiin ja mietti, pitäisikö sittenkin vaihtaa hienompaan avoautoon tai lähteä kolmeksi viikoksi reissuun.
”Yritin tosi pitkään pärjätä yksin. Mulla oli ajatus, että heikkoutta ei saa näyttää, ettei mua haasteta.”
Lempeyttä itseä kohtaan
Haberin puhelimessa oli lukuisia numeroita, mutta ei ketään, kenet hän olisi pystynyt kohtaamaan. Olisihan hän voinut soittaa kenelle tahansa läheisistään, mutta halusi pitää kuorensa kiiltävänä.
”En halunnut paljastaa, että nyt ei mene hyvin. Onneksi hoksasin, että minun täytyy tehdä asialle jotain.”
Haber hakeutui terapiaan, vaikka pelkäsi, että hänet vähintäänkin tuomitaan. Kävikin niin, että vastassa oli lempeyttä, jota hän alkoi tuntea myös itseään kohtaan. Lopulta Haber sai puhuttua myös läheisilleen ja huomasi, miten paljon tukea hänellä oli ympärillään myös vaikeina hetkinä.
”Kavereille puhuminen ei ole aina helppoa, mutta se syventää ystävyyttä, kun saa suunsa auki ja toinen vastaakin, että tiedän, mistä puhut. ”
Oppimateriaalia tuli myös siitä, että joitain asioita ei kannata tehdä uudestaan. Tänä päivänä Haber on kiitollinen, ettei käynyt pahemmin.
”Menneisyyden tapahtumat on tärkeä hyväksyä ja korjata, jos se on mahdollista. Sen olen myös oppinut, että aina voi pyytää anteeksi.”
Takaisin Eurooppaan
Enää Haberin ei tarvitse miettiä, kenelle soittaa, kun on hankalaa. Nykyään numeroita tulee käytettyä jo ennen sitä, kun on todella paha olla. Hän on oppinut, että kertominen ei ole niin paha kuin se, että jäisi vaikean asian kanssa yksin. Siksi hän kannustaa puhumaan silloin, kun sattuu.
”Kyllä sen aistii, kun joku avaa itsensä. Sehän on oikeastaan kauneinta, mitä toiselle voi tehdä.”
Tulevaisuudelta Haber toivoo, että liekki musiikille palaisi vielä pitkään.
Tänä keväänä hän on tehnyt pitkän levytyssopimuksen Eurooppaan ja palaa maailmalle parin Suomen vuoden jälkeen – vähän itselleenkin yllätyksenä.
”Luulin, etten koskaan enää lähtisi ulkomaille rakentamaan uraa. Kun on aina tehnyt englanninkielisiä biisejä, niin niitä vain alkoi syntyä ja roihu syttyi uudestaan.”
Niin, se roihu. Taitaa olla sama kuin ihan uran alussa.
TEKSTI: Viivi Virtanen
Jokainen mieli tarvitsee lohtua.
Jokaiselle meistä tulee joskus elämässä eteen tilanteita, joissa omat voimat eivät riitä. Silloin tarvitaan tukea, rakkautta ja lohtua. Lahjoittamalla annat tukea ja lohtua niille, jotka juuri nyt sitä eniten tarvitsevat. Auta nyt ja lahjoita.