Syrjintä ja leimaaminen työpaikalla voi olla masentuneelle joskus jopa sairauttakin pahempi ongelma. Jos tieto sairauspoissaolon syystä on levinnyt, työhön palaava saa edelleen osakseen aivan avointa pilkkaa ja syyttelyä työkavereilta ja jopa esimieheltä.
Mielenterveyden keskusliitto haluaa, että psyykkisiin sairauksiin liittyvän leimaamisen poistaminen nostetaan hallitusohjelmaan. Syrjintää vähentävä Stigma-hanke voisi tuoda säästöjäkin, jos työkyvyttömyyseläkkeet näin vähenisivät.
Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan Pekka Saurin mukaan stigman poistaminen vaatii jopa yli sukupolven mittaisen asennekampanjan.
Skotlannissa hallituksen rahoittama kampanja aloitettiin lähes 10 vuotta sitten, mutta nyt alkaa tuloksia jo näkyä. Kun kymmenen vuotta sitten peräti 80 prosenttia mielenterveyskuntoutujista kertoi kokeneensa syrjintää sairautensa vuoksi, viimeksi luku oli jo alle 60 prosenttia.
Myös terveydenhuollon ammattilaiset sortuvat syrjintään
Mielenterveyden keskusliitossa on useita esimerkkejä siitä, mitä sairauden vuoksi leimaaminen merkitsee työpaikalla ja jopa terveydenhuollossa.
Esimies leimasi hyvin työnsä hoitaneen sosiaalityöntekijän hulluksi, kun tieto tämän terapiakäynneistä kantautui vaitiolovelvollisuudesta huolimatta esimiehen korviin. Johtoryhmässä esimies vaati sosiaalityöntekijän erottamista. Korkeampi pomo kuitenkin puuttui asiaan ja totesi, ettei moista syrjivää käytöstä sallita.
Jopa terveydenhuollossa psyykkinen sairaus lyö sellaisen leiman, että fyysinen sairaus voi jäädä hoitamatta. Esimerkiksi päänsärystä ja vatsakivuista kärsivän naisen vaivat jätettiin tutkimatta, koska hänellä oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Viikkoa myöhemmin hänet kiidätettiin sairaalaan lähes tajuttomana ja vatsasta löytyi kaksi suurta kasvainta.
Harvinaisesta neurologisesta sairaudesta kärsivän naisen avunsaanti viivästyi kahdeksalla vuodella psyykkisen sairauden vuoksi. Oireita ei tutkittu kunnolla useaan vuoteen. Saatuaan rajun tärinäkohtauksen yksityislääkäri lähetti hänet ambulanssilla terveyskeskukseen. Terveyskeskuslääkäri tilasi häntä tutkimatta toisen ambulanssin ja lähetti suoraan psykiatriseen sairaalaan. Vasta kahdeksan vuoden sairastamisen jälkeen nainen löysi lääkärin, jolta sai todellista apua sairauteensa.