USA, 2004. Ohjaus: Mark Waters. Käsikirjoitus: Tina Fey. Kuvaus: Daryn Okada. Leikkaus: Wendy Green Brichmont. Tuotanto: Lorne Michaels. Pääosissa: Lindsay Lohan, Rachel McAdams, Tina Fey, Tim Meadows, Amy Poehler. Kesto: 98 min. Levittäjä: Buena Vista.
Amerikan uusi teiniunelma Lindsay Lohan söpöilee teinielokuvien kaikkein tutuimmassa miljöössä, high schoolissa. Elokuva ei kuitenkaan ole aivan tavanomainen teinisekoilu, sillä Saturday Night Live -sarjan pääkirjoittaja Tina Fey on kynäillyt elokuvan satiirisin ottein Rosalind Wisemanin bestsellerkirjan Queen Bees and Wannabes pohjalta.
Afrikan savanneilta ensimmäistä kertaa elämässään tavalliseen kouluun totutteleva Cady Heron (Lindsay Lohan) saa pian huomata, että high schoolissa selviytymiskamppailu on villiä viidakkoa tukalampaa ja psykologinen sodankäynti säälimätöntä. Suosio on valtaa ja se täytyy saavuttaa keinolla millä hyvänsä. Suosikeista ei välttämättä pidetä, heitä lähinnä pelätään. Koulussa nokkimisjärjestys on armoton: kukin on lokeroitu tiukasti omaan karsinaansa, josta on vaikea pyristellä pois. Koko henkilögalleria edustaa erilaisia streotyyppejä, joita näyttelijät esittävät ylilyöntejä pelkäämättä, aivan kuin sketsisarjoissa.
Mukana ovat teinielokuvien tavanomaisimmat ainekset: muovisen kauniit pahat tytöt muotivaatteissaan, rumat, oudot ja hyljeksityt omissa ympyröissään, juonittelua, väärinymmärryksiä ja taustalla se pakollinen moraalinen sanomakin. Cady joutuu systeemin viettelemäksi ja hän alkaa pikkuhiljaa pelata samaa likaista peliä kuin koulun pikkukuningattaretkin: hänestä on tulossa pinnallisen barbielauman johtaja, sietämätön bitch.
Parhaimmat naurut irtoavat oppilaiden ja opettajien välisistä yhteenotoista ja väärinymmärryksistä. Käsikirjoitus on epätasainen yhdistelmä puhdasta teinielokuvaa, satiiria ja farssia; ikään kuin Fey ei olisi osannut päättää, mihin tyylilajiin tarinan istuttaisi. Elokuvan edetessä teinileffojen kliseet saavat liikaa jalansijaa polkien välillä mehukkaastikin piikittelevän satiirin alleen. Jotta elokuva olisi tehnyt vaikutuksen, sen olisi täytynyt olla monin verroin pahempi, kovempi ja julmempi.
Teksti: Minna Karila