Mantaqa-jengi uhka vankiloiden turvallisuudelle – monikulttuurinen rikollisryhmä on erittäin viranomaisvastainen: "Aggressiivisuus on ennennäkemätöntä"

6:46
Katso MTV Uutisten raportti: Näin Mantaqa uhkaa turvallisuutta vankiloissa.

Monikulttuurinen rikollisjengi Mantaqa on heikentänyt vankiloiden turvallisuutta tämän syksyn aikana. Jengin perustaneet kolme veljestä tuomittiin eilen pitkiin vankeusrangaistuksiin törkeistä huumausainerikoksista. Mantaqan johtoporras on ollut vangittuna maaliskuusta lähtien. MTV Uutisten tietojen mukaan Mantaqa uhkaa valtasuhteita ja turvallisuutta vankiloissa.

MTV Uutiset Live kertoo ja näyttää kun tapahtuu. Se on toimitus, joka elää uutispäivää kanssasi.

Seuraa jatkuvaa lähetysvirtaa yhden ruudun kautta osoitteessa mtvuutiset.fi ja mtv.fi.

Pari vuotta sitten Espoossa perustettuun maahanmuuttajataustaiseen rikollisjengi Mantaqaan kuuluu noin 20–30 jäsentä. Johtavassa asemassa olevia henkilöitä on 4–5. Osa heistä on veljeksiä keskenään.

Eilen Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolme veljestä pitkiin vankeusrangaistuksiin jutussa, jossa Tulli takavarikoi vuosi sitten 110 kiloa Latviasta Suomeen salakuljetettua marihuanaa.

Veljeksistä vanhin, Jafar al-Maseudi, 29, tuomittiin 11 vuoden vankeuteen muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista. Hussein al-Maseudi, 26, sai yhdeksän vuoden ja kahdeksan kuukauden tuomion ja Ahmad al-Maseudi, 28, yhdeksän vuoden tuomion.

Käräjäoikeus katsoi, että kolmikko oli kokonaisuudessa keskeisessä ja määräävässä asemassa marihuanan levittämisessä ja levittämisen yrittämisessä. He myös saivat huumeiden myynnistä huomattavasti rikoshyötyä.

Poliisin mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä

Mantaqan ydinhenkilöt ovat alle kolmekymppisiä Irakin ja Suomen kansalaisia. Jengin päämaja on toiminut Espoon Leppävaaran alueella. Jengin nimi Mantaqa tarkoittaa reviiriä tai aluetta.

Osa ryhmän toiminnassa mukana olevista henkilöistä on ollut mukana aiemmin Suomessa toimineessa rikollisryhmä Satudarah MC:ssä. Jäsenistöön kuuluu myös muutamia kantasuomalaisia.

Keskusrikospoliisin mukaan jengi on järjestäytynyt rikollisryhmä, vaikka sen perustaneet veljekset itse kiistävät tämän.

– Heillä oli toimitilat, nimi ja selvät roolijaot huumausaineiden levityksessä ja maahantuonnissa. Heidän toimintatapansa tekee siitä järjestäytyneen rikollisryhmän, rikoskomisario Kimmo Sainio Keskusrikospoliisista sanoo.

Uhkatilanteita vankiloissa

Kuluneen syksyn aikana Mantaqa on aiheuttanut uhkatilanteita vankiloissa ja heikentänyt vankilaturvallisuutta.

– Kaikista vankiloista, joihin on sijoitettu Mantaqan jäseniä, tuli samanlaista viestiä. Jengin aiheuttama ongelma, aggressiivisuus ja uhka henkilökuntaa kohtaan, on ennennäkemätöntä. Heidän toimintatapansa on hyvin poikkeava muihin rikollisjengeihin nähden, erityisasiantuntija Sami Peltovuoma Rikosseuraamuslaitoksesta kertoo.

Vankiloissa Mantaqan jengiläiset haastavat virkamiehiä ja jättävät käskyjä noudattamatta. Heidän toiminnassaan on myös jatkuvasti läsnä uhkailua, painostusta ja aggressiivisuutta.

– Järjestyshäiriöitä heidän takiaan on ollut aika paljon, osa niistä vakavampia. Myös henkilökuntaan kohdistuvaa vastatiedustelua on tehty ja lisäksi on tapahtunut yksi väkivaltatilanne siviilissä henkilökuntaa kohtaan, Peltovuoma sanoo.

Viranomaisvastaisuus on uutta

Myös poliisissa on huomattu Mantaqan ennennäkemätön viranomaisvastaisuus. Se on ilmennyt esimerkiksi kiinniottotilanteissa ja esitutkinnan aikana.

– Heillä on viranomaisvastainen tapa toimia, mikä poikkeaa suomalaisesta rikollisuudesta ja siitä, mihin ollaan totuttu. Aina kun he ovat viranomaisten kanssa tekemisissä, tilanne tehdään mahdollisimman vaikeaksi viranomaiselle.

–  Kuvataan tilannetta, on passiivista vastarintaa, pahimmassa tapauksessa sanallista uhkailua ja virkamiehen väkivaltaisia vastustamisia. Sillä tavalla he ovat poikkeava ryhmä, Sainio kuvailee.

Poliisin kokemuksen mukaan tilanteet Mantaqan ja viranomaisten välillä ovat menneet aina edellä kuvaillun kaltaisiksi.

– Vaikuttaa suunnitelmalliselta, että lähes aina tilanne menee tähän.


Huumerahojen alkuperää pyrittiin häivyttämään

Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan Mantaqan huumausainekaupasta saatujen varojen alkuperää pyrittiin häivyttämään epäiltyjen ylläpitämän autokorjaamon liiketoimintaan sekä ostamalla esimerkiksi autoja, vene, vesiskootteri ja luksusmerkkituotteita. Autokorjaamon lisäksi heillä on ollut myös parturitoimintaa.

Epäillyiltä on takavarikoitu yhteensä yli 100 000 euroa käteistä.

Toinen Mantaqan jengiläisiä koskeva laaja huumeoikeudenkäynti on vielä kesken. Se alkoi Helsingin käräjäoikeudessa marraskuussa.

Tuon tutkinnan aikana poliisi takavarikoi 25 kiloa amfetamiinia, kilon kokaiinia ja 3 500 subutex-tablettia. Takavarikoitujen huumeiden katukauppa-arvoksi arvioitiin yli 750 000 euroa. Takavarikkoon jäi myös useita ampuma-aseita, joista osa oli sarjatuliaseita.

Järjestyshäiriöitä oikeudessakin

Mantaqaa koskeva ensimmäinen oikeudenkäynti pidettiin viime kesäkuussa ja toinen on käynnissä nyt. Jengiläiset ovat aiheuttaneet ongelmia myös oikeusistuntojen aikana.

– Oikeudenkäyntien aikana on ollut merkittäviäkin järjestyshäiriöitä. Pahimmillaan on jouduttu pyytämään lisävoimia turvaamaan oikeudenkäynnin kulkua, Peltovuoma kertoo.

Vankiloissa aiheutettujen järjestyshäiriöiden ja uhkatilanteiden takia jengin jäsenet on nyt sijoitettu erilleen eri puolille Suomea. Eilisessä Helsingin käräjäoikeuden tuomiossa kaikki kolme veljestä passitettiin eri vankiloihin suorittamaan rangaistuksiaan.

– Näiden henkilöiden sijoittelussa otettiin poikkeuksellinen taktiikka ja toimintatapa verrattuna aiempiin, eli hajautettiin heitä eri puolille Suomea korkean turvallisuustason vankiloihin. Vankiloiden jämäkällä toiminnalla ja myös esimerkiksi tapaamiskieltoja määräämällä ollaan saatu tilannetta rauhoitettua, Peltovuoma sanoo.

Vaikka Mantaqan jäseniä on vähän ja ydinporukka on pieni, jäsenet ovat saaneet valtaa vankiloissa.

– Osastoilla, joille ydinhenkilöitä on sijoitettu, heidän vaikutusvaltansa on erittäin merkittävä. Muu vankipopulaatio katsoo, mitä nämä henkilöt tekevät ja toimivat sitten itse sillä tavalla, miten kuvittelevat jengin johtajien haluavan.

0:28
Katso video: Poliisi on aiemmin julkaissut esitutkintamateriaaliin kuuluvia kuvia takavarikoiduista aineista ja aseista.

Kansainvälisesti verkostoituneita

Mantaqan toiminnassa näkyy, että oppeja on otettu ulkomailta. Toimintamalleja on katsottu muista Pohjoismaista, kuten Ruotsista ja Tanskasta.

Ylin päämäärä jengin rikolliselle toiminnalle vaikuttaa olevan taloudellisen hyödyn tavoittelu.

– Nämä ryhmittymät ja varsinkin heidän johtohenkilönsä ovat hyvin verkostoituneita ja kansainvälisiä. Muissa Pohjoismaissa on myös ollut soluttautumista virkamieskuntaan ja siitä on viitteitä meilläkin. He pyrkivät esimerkiksi saamaan vanginvartijoihin henkilöitä, jotka ovat heidän ohjailtavissaan, Peltovuoma luonnehtii.

Meneillään olevien Sky ECC- ja ANOM-tutkintojen takia jengirikollisuuteen kytkeytyviä ihmisiä tulee jatkuvasti lisää vankiloihin. Tilat uhkaavat jo loppua kesken ja samalla myös uhat kasvavat.

– Heidän keskinäiset välinsä voivat olla hyvinkin vihamielisiä ja näitä on todella vaikea ennakoida. Tiedonhankinnan kautta tällaisiin ongelmiin on varauduttava, Peltovuoma kertoo.

Pyritään välttämään Ruotsin malli

Keskusrikospoliisissa pyritään siihen, että tilanteet eivät kärjisty yhtä pahoiksi kuin naapurimaassa Ruotsissa, missä jengirikollisuus rehottaa.

– Suomessa pyrimme puuttumaan hyvissä ajoin tilanteisiin, etteivät ne pääse eskaloitumaan. Viranomainen ei myöskään peräänny tilanteesta, vaikka se on hankala. Toinen tärkeä asia on rikosvastuun toteutuminen, eli se, että rikokset selvitetään eikä synny tilannetta, jossa rikolliset pääsevät pälkähästä, Sainio sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja