Rikollisjengit ovat yrittäneet soluttaa vankiloihin töihin ihmisiä, joilla on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tuore selvitys.
– On havaittu yksittäisiä tapauksia, joissa vankiloihin on pyrkinyt töihin henkilöitä, joilla on todettu yhteyksiä näihin ryhmiin. Ainakaan tämän selvityksen perusteella ei käynyt ilmi, että joku olisi päässyt töihin asti, vaan yhteydet olivat tulleet ilmi jo rekrytointiprosessin aikana, kertoo selvityksen tehnyt Sukevan vankilan johtaja Jari-Pekka Holopainen.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen vankiloissa liittynyt kysely lähetettiin kaikille Suomen vankiloille sekä Risen keskushallintoyksikön, aluekeskusten ja arviointikeskusten johdolle. Lisäksi vastauksia pyydettiin keskusrikospoliisilta ja kolmelta muulta poliisilaitokselta. Kaikkiaan vastauksia saatiin lähes 40 yksiköstä.
United Brotherhoodin osuus korostuu
Vastausten perusteella kansainvälisten ja kotimaisten rikollisjengien toiminta ja vaikutus ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Risen mukaan vankiloissa on tällä hetkellä noin 200 vankia tai tutkintavankia, jotka kuuluvat järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. Suurin osa heistä on sijoitettu Riihimäen, Turun ja Sukevan vankiloihin.
Valtajengejä vankiloissa ovat Helvetin enkelit, Bandidos, Cannonball, Bats ja erityisesti United Brotherhood (UB), jota pidetään selvityksessä yhtenä keskeisimmistä syistä uhkailun ja väkivallan määrän kasvuun.
– Yhtenä keskeisenä syynä vankila-aikaisen rikollisuuden lisääntymiselle nähtiin UB:n toiminta-ajatus maksimoida hyödyt ja tulot vankeusajalla. Muiden jengien ei ole havaittu pyrkineen yhtä voimakkaaseen ja systemaattiseen vankeusajan hyödyntämiseen rikosten tekemisessä kuin UB:n, selvityksessä sanotaan.
Lue myös: Hovioikeus määräsi United Brotherhoodin ja Bad Unionin väliaikaiseen toimintakieltoon
Pelko voi vaikuttaa tehtäviin päätöksiin
Selvityksen mukaan erityisesti on lisääntynyt vankiloiden henkilöstöön kohdistuva uhka ja väkivalta. Selvityksessä varoitetaan, että jengivankien tekemien kantelujen, painostamisen, kiristämisen ja väkivallalla uhkaamisen takia työntekijät kokevat epävarmuutta ja pelkoa, jotka pahimmillaan heijastuvat heidän toimintaansa ja päätöksentekoonsa järjestäytyneen rikollisuuden tavoittelemalla tavalla.
Holopaisen mukaan henkilökuntaan voi kohdistua painetta esimerkiksi silloin, kun vanki hakee poistumislupaa tai valvomatonta tapaamista.
– Normaalin hallinnollisen prosessin mukaan virkamiehet lausuvat asiasta ja sitten vankilanjohtaja tai muu vankilan toimivaltainen päätöksentekijä tekee päätöksen. Lausunnot ovat vangeille asianomaisjulkisia, joten sitä kautta vangit näkevät, kuka sinne on kirjoittanut mitäkin. Henkilökuntakin on ihmisiä, ja jos näitä alkaa ajatella, se saattaa vaikuttaa jopa siihen, minkälaisen lausunnon henkilökunta sinne kirjoittaa, Holopainen kertoo.
Jengivangit hakevat liittolaisia kouluttamattomista työntekijöistä
Vastauksissa kerrottiin myös pehmeämmistä vaikuttamisyrityksistä, jotka kohdistuvat usein uusiin ja kokemattomiin työntekijöihin. Jengivangit ovat esimerkiksi tarjonneet uusille vartijoille jopa useita tuhansia euroja puhelimen tai huumeiden kuljettamisesta vankilaan.
Selvityksen mukaan henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen tulisikin kiinnittää erityistä huomioita osastoilla ja vankiloissa, joihin jengivankeja on sijoitettu.
– On saatu havaintoja, missä jr (järjestäytynyt rikollisuus) -vangit ovat pyrkineet hakemaan "liittolaisia" kokemattomista ja kouluttamattomista vartijoista. Tapaukset ilmenevät usein niin, että kyseinen vartija alkaa viettää liikaa aikaa ko. vankien parissa. Riskinä on kouluttamaton henkilökunta, eräässä vastauksessa sanottiin.
Vankiloiden vastausten perusteella vankiloissa työskentelee paljon sijaisia ja kouluttamatonta henkilökuntaa, tyypillisimmin vartijoina.
– Erityisesti kesäaikaan mutta muutenkin vartijoina työskentelee henkilöitä, joilla ei ole rikosseuraamusalan koulutusta, vaan jokin muu koulutustausta. Rekrytointivaiheessa heidän kykynsä toimia tehtävässä on katsottu riittäväksi, ja perehdytys tehdään sitten täällä vankilassa, Holopainen kertoo.
Resurssipulan takia valvontatyötä joudutaan tekemään myös paljon yksin. Selvityksen mukaan yksin työskentelyn välttäminen olisi tärkeää muun muassa vartijoihin kohdistuvan maalittamisen vähentämiseksi.
Lue myös: Poliisi kertoo MTV:lle taustoja järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhdistetystä nuorisoryhmästä – aseita jopa 16-vuotiailla: "Käytetty velanperintään"
Vankiloiden huumekauppa keskeinen taustasyy
Henkilökuntaan kohdistuvaa painostusta luvattomien tavaroiden tuomiseen pyritään vähentämään Riihimäen vankilassa alkavassa pilottihankkeessa. Siinä vankilan henkilökunnalle tehdään turvatarkastukset henkilöskannerilla eivätkä he enää saa viedä omia matkapuhelimiaan vankilaan. Mallia on otettu ulkomailta.
– Nykyään vankiloissa omalle henkilökunnalle ei tehdä tarkastuksia töihin tullessa. Muissa Pohjoismaissa korkeimman turvallisuustason vankiloissa on käytössä samantyyppinen malli kuin mitä Riihimäen vankilassa ryhdytään kokeilemaan, Holopainen kertoo.
Selvitys sisältää pitkän listan kehittämiskohteita, joista maalittamiseen ja yksin työskentelyyn liittyvien ongelmien ratkomiseen on jo nimetty hankejohtaja Risessä. Selvityksessä korostetaan myös, että ongelmien keskeinen taustasyy on vankiloissa tapahtuva huumekauppa.
– Jr-ryhmät näkevät vankilat eräänlaisena liiketoimintaympäristönä, jossa huumausainekaupalla on hyvä kate ja pienellä riskillä voidaan saavuttaa hyvä tuotto, kun huumausaineiden vankilahinnat ovat moninkertaiset katukauppahintoihin verrattuna -- Toimenpiteiden tulisi kohdistua myös juurisyyhyn eli huumausaineiden salakuljettamisen estämiseen vankilaan, selvityksessä sanotaan.