Tällainen on pahamaineinen katujengi Dödspatrullen, jonka huumebisnekset levisivät Suomeen – "On menty uudelle tasolle"

Pelätty ruotsalaisjengi rantautui Suomeen – tästä on kyse 7:56
Pelätty ruotsalaisjengi rantautui Suomeen – tästä on kyse

MTV Uutisten tietojen mukaan keskusrikospoliisi tutkii laajaa huumeorganisaatiota, jonka toimintaa on johdettu Ruotsista käsin.

Epäillään, että ruotsalainen ja erittäin väkivaltaisessa maineessa oleva rikollisverkosto Dödspatrullen on salakuljettanut ja yrittänyt salakuljettaa Suomeen ainakin satoja kiloja eri huumausaineita.

Ruotsin poliisi otti kesällä KRP:n juttukokonaisuuteen liittyen kiinni useita henkilöitä ja toimitti heidät Suomeen. 

MTV Uutisten tietojen mukaan jutussa on vangittuna Suomessa yhteensä toistakymmentä epäiltyä. Heistä suurin osa on ulkomaalaistaustaisia ruotsalaisia, ja epäilyjen mukaan ainakin osalla heistä on yhteyksiä katujengeihin Suomessa.

MTV:n rikostoimittaja Pekka Lehtinen kertoo, että Dödspatrullen on erittäin väkivaltainen ryhmä Ruotsissa, jonka kontolla on paljon epäiltyjä rikoksia henkirikoksiin asti.

– Koko KRP:n ja poliisin tutkinnan pointti on, että katujengirikollisuudessa on menty uudelle tasolle, Lehtinen sanoo.

Jengirikollisuus Ruotsissa

Viranomaisarvioiden mukaan 600 000 ruotsalaista elää ongelmalähiöissä, joissa luottamus yhteiskuntaan, virkavaltaan ja sosiaaliviranomaisiin on heikkoa. Poliisin mukaan Ruotsissa on 52 eri jengiä ja niiden jäseninä on noin 15 000 henkilöä.

Palkittu ruotsalainen rikostoimittaja Diamant Salihuon haastatellut teoksessaan Tills alla dör rikollisjengien välisissä yhteenotoissa kuolleiden omaisia, jengiläisiä ja viranomaisia. Teosta varten Salihu on seurannut vuosia Ruotsin jengirikollisuutta.

Salihun kirjassa kerrotaan, että Ruotsin jengisodan syttymispäivän voi määritellä tarkkaan, 22. heinäkuuta 2015. Tuolloin tapahtui murha Järvan alueella Tukholmassa.

Järvassa sijaitsevat pahamaineiset Rinkebyn, Tenstan ja Husbyn lähiöt, jotka tunnetaan sosiaalisesta huono-osaisuudestaan. Ryhmät Dödspatrullen ja Shottaz ovat asettuneet jengisodassa vastakkain ja ammuskeluissa kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä. Vuonna 2020 jengisota vaati 47 henkeä. 

Monet jengeihin kuuluvista nuorista ovat Salihun mukaan eräänlaisessa välitilassa. He ovat maahanmuuttajataustaisia ruotsalaisia, jotka eivät samaistu vanhempiensa uskonnollisiin perinteisiin, mutta eivät myöskään integroidu ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

He elävät kahden kulttuurin välissä, tuntematta yhteenkuuluvuutta yhteiskuntaan. Kavereista tulee tuki ja turva.

Salihun mukaan jengeihin houkutellaan mukaan jopa 13-vuotiaita. Rikoksista saa nopeasti suuriakin summia rahaa. Tätä hyödynnetään houkuttelussa. Lisäksi alaikäiset saavat lievempiä tuomioita.

Juurisyitä rikollisjengien yleistymiseen ovat Salihun kirjan mukaan matala koulutus, työttömyys, köyhyys, terveydelliset ongelmat ja huono kielitaito. Se luo osattomuutta yhteiskuntaan.

Seurauksena voi olla segregaatio eli sosiaalisten ryhmien eriytyminen tietyille asuinalueille. Tietyillä asuinalueilla voi asua paljon huono-osaisia ihmisiä, jotka eivät opi puhumaan kotimaan kieltä.

Massiivinen huumejuttu

– Kaikki Ruotsin väkivaltaisuudet kytkeytyvät huumebisnekseen. Nyt tässä tutkinnan alla olevassa tapauksessa, jossa pääepäiltynä on neljä miestä, ei ainakaan toistaiseksi ole epäiltynä väkivaltarikoksia. Tämä on massiivinen huumejuttu, Lehtinen toteaa. 

Dödspatrullenin epäillään rantautuneen Suomeen ja olevan kytköksissä Suomessa toimiviin katujengeihin tai epäiltyihin katujengeissä toimiviin henkilöihin.

– Ihan laidasta laitaan lähes kaikki huumeet kuuluvat tämän tutkinnan piiriin. Poliisi ei ole vielä avannut määriä. KRP ja Helsingin poliisi ilmeisesti järjestävät tällä tai ensi viikolla erillisen tiedotustilaisuuden, jossa kuulemme tarkemmin yksityiskohtia, Lehtinen kertoo.

Kurdiketun osallisuus "ei olisi yllätys"

– Voidaan olettaa, että poliisi varmasti selvittää, liittyykö tähän huumeorganisaatioon tai huumekauppaan myös ”Kurdikettu”, Lehtinen kertoo ja jatkaa, että se ei olisi yllätys.

Ruotsia piinaavan jengiväkivallan keskeisenä taustavaikuttajana on pidetty Turkissa majaileva epäilty jengijohtaja Rawa Majidia, joka tunnetaan myös nimellä "Kurdikettu". 

Lehtisen mukaan voidaan varmuudella sanoa, että huumeita on tuotu Suomeen ainakin satoja kiloja.

– Huumeita on myyty tai yritetty myydä mahdollisesti ympäri Suomea. Pääkaupunkiseudulla nyt ainakin. 

Lehtinen arvelee, ettei pohjoisen reitti välttämättä ole ainoa reitti, jota pitkin huumeita on maahan tuotu. 

Tiedonvaihtoa jo vuosia

Lehtinen kertoo poliisin varmasti tuntevan Dödspatrullenin, sillä maiden välillä on paljon jopa vuosia jatkunutta tiedonvaihtoa.

Dödspatrullenin kytköksistä ja toiminnan laajuudesta Suomessa ei ole vielä täyttä tietoa.

– Korostan sitä, että Ruotsinkin väkivaltaisuuksien takana on huumebisnes. Siihenhän kaikki linkittyy. Reviiririitoihin siellä, ampumiset ja nyt tämä huumekauppa, jossa väkivaltainen katujengi on mukana, on nyt osana myös Suomenkin rikollisuutta.

Lehtinen kertoo, että tutkinnassa haetaan nyt laajemmin mahdollisia yhteyksiä henkilöihin, jotka mahdollisesti toimivat muualla kansainvälisesti. 

– Tämä on nyt selkeä nousu sille seuraavalle tasolle, kun puhutaan katujengeistä ja rikollisuudesta. 

Tärkeää kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn

Salihun mukaan koululuokissa tulisikin kiinnittää huomiota syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Lisäksi rakentamalla erilaisia asuntoja yhdelle alueelle voidaan vaikuttaa siihen, etteivät ongelmat kasaudu tietylle asuinalueelle.

Salihun mukaan juuri ulkomaalaistaustaisten keskittyminen tietyille alueille on osasyy ongelmallisten alueiden syntymiselle. 

Hän painottaa, että sekoittamalla asuntotyyppejä voidaan estää tiettyjen alueiden negatiivista kehitystä. Jos samalla alueella ei asu pelkästään ulkomaalaistaustaisia, alueen asukkaat eivät eristäydy muulta yhteiskunnalta samassa määrin.  

Päivitetty juttua 4.10., muokattu otsikkoa

Lue myös:

    Uusimmat