Toimintakiellossa olevan United Brotherhoodin jengitunnukset ovat kaikonneet – mutta jäseniä on liikkunut Helvetin enkeleiden suuntaan, sanoo KRP

Jengipomo poikkeuksellisesti syytteessä

Poliisi tiedotti runsas vuosi sitten iskeneensä voimalla UB:ta vastaan. Käytännössä tämä tarkoitti laajoja rikostutkintoja, joiden myötä Poliisihallitus ja erikoissyyttäjä ryhtyivät ajamaan kannetta UB:n ja sen alaisuudessa toimivan Bad Unionin lakkauttamiseksi.

Lakkauttamisprosessi on kesken, ja UB ja BU on määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon, jonka myötä muun muassa niiden tunnusten, kuten liivijengien, käyttäminen on syy epäillä rikosta.

Maanantaina Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa alkaa isoimpiin kuuluvan UB-jutun käsittely. Jutussa on kymmeniä syytettyjä ja syytekohtia, ja raskaimmat syytteet on saanut jengin johtaja. Rikollisryhmän johdon päätyminen rikosvastuuseen on harvinaista, sillä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaperiaatteisiin kuuluu johtajien suojaaminen.

Juttua on määrä käsitellä lokakuuhun asti.

Myös tutkintaa voidaan pitää poikkeuksellisena. Kokonaisuus sisältää epäilyjä törkeistä huume-, talous- sekä väkivaltarikoksista usealta vuodelta ja useista eri kaupungeista. Tutkinnan laajuutta kuvaa myös esitutkintamateriaalin määrä: tavallisesti rikosjutuissa julkinen tutkinta-aineisto mahtuu yhdelle CD-levylle, nyt materiaalia on 19 levyn verran.

"UB pahentanut paljon vankiloiden tilannetta"

Jutussa useille syytetyille tullaan vaatimaan vuosien vankeusrangaistuksia. Parhaillaan Suomen vankiloissa istuu jo noin 80 UB-vankia. Risen Peltovuoma kertoo, että vaikka jengivangit pyritään pitämään erillään muista vangeista, tilanne vankiloissa on viimeisten parin vuoden aikana pahentunut paljon ja nimenomaan UB:n vuoksi.

– Jengivankeja on toki ollut aina, mutta UB:lla on niihin nähden aivan erilainen intressi hyväksikäyttää vankilayhteisöä ja vankeusaikaa paljon aktiivisemmin ansaintatarkoituksiin ja rikollisen toiminnan harjoittamiseen, hän selittää.

Peltovuoman mukaan UB:n jäsenet pyrkivät myös usein hyödyntämään erilaisia juridisia keinoja ja valituskanavia tavoitteidensa saavuttamiseksi.

–  He saattavat esimerkiksi painostaa muita vankeja tekemään kanteluja, jotka ajavat heidän etuaan. Meillä on tiedossa tapauksia, joissa toisille vangeille on tehty valmiiksi tietyntyyppisiä kanteluja, jotka heidän on pitänyt jättää omissa nimissään. Vanki on voinut kantelun jättämisen hetkellä vielä pahoitella, ettei haluaisi tällaista edes tehdä, mutta on pakko.

Ryhmän lakkauttaminen tuskin lopettaa rikoksia

Kokonaisvaltaisia ja rikollisryhmän lakkauttamiseen johtaneita operaatioita on toteutettu maailmalla, esimerkiksi Hollannissa. Suomessa järjestäytyneeseen rikollisuuteen on aiemminkin isketty laajasti, mutta koko valtakunnan alueella toimivaan järjestöön yhtäaikaisesti kohdistuvat operaatiot ovat poikkeuksellisia. Esimerkkinä KRP:n Lahtela mainitsee Lahdessa vaikuttaneeseen Rogues Galleryyn kohdistuneet toimet vuosina 2001–2003.

Lahtela korostaa, että vaikka ryhmä onnistuttaisiin oikeusteitse lakkauttamaan, vaikutus rikollisuuteen ei ole niin yksinkertainen.

–  Sellaista, että kerho lopettaa ja jäsenet lopettavat, en ole koskaan kuullut. Rikollisuus tyypillisesti jatkuu jossain muussa muodossa. Yksilöt eivät monestikaan lopeta rikollista toimintaa, vaikka yksilötasollakin voi tapahtua irtautumisia.

KRP:n mukaan UB on jo pidemmän aikaa ollut samassa leirissä Helvetin enkeleiden kanssa, ja ryhmien välillä on ollut yhteistyötä. Lahtela sanoo, että UB:n joutuminen ahtaalle on johtanut liikehdintään Helvetin enkeleiden suuntaan.

–  Yksilötason kiinnostusta ja tietoa siirtymisestä on, mutta ei niinkään kerhotasolla, koska enkeleille eivät sovi tällaiset fuusiokuviot.

Hajaannus voi lisätä irtautumishaluja

Lahtelan mukaan poliisin ja tuomioistuinten ohella myös muiden viranomaisten pitäisi olla tilanteessa aktiivisia, sillä hajaannus rikollisryhmässä voi lisätä irtautumishaluja jäsenissä.

–  Kun rivit rakoilevat, avautuu vähintään mahdollisuus irtautua järjestöstä, mutta myös koko rikollisesta toiminnasta.Vankiloissa irtautujia auttavaa Exit-toimintaa vetävä Peltovuoma ei halua kommentoida nimenomaisesti UB-vankien tilannetta, mutta on samoilla linjoilla Lahtelan kanssa.

–  Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että yleensä silloin kun rikollisryhmän sisällä on murrostilanteita tai joitain laajempia konflikteja, se voi lisätä niiden määrää, jotka haluavat irtautua jengistä. Mutta ne tavat, joilla ihmiset lähtevät, ovat hyvin yksilöllisiä.