Maailman johtajat Normandiassa juhlistamassa maihinnousun 80-vuotispäivää

Suomalaissotilaiden kohtalot Normandian maihinnousussa 11:04
Katso video: Näin kävi suomalaissotilaille Normandiassa.

Mukana juhlallisuuksissa ovat ehkä viimeistä kertaa maihinnousuun osallistuneet veteraanit.

Tänään tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan merkkipaaluihin kuuluneesta Normandian maihinnoususta. 6. kesäkuuta 1944 liittoutuneiden joukot hyökkäsivät Ranskan pohjoisrannikolle, mikä merkitsi lopun alkua natsi-Saksan miehitysvallalle Länsi-Euroopassa.

Yleisesti nimellä D-Day tunnettua päivää muistellaan juhlavin menoin maihinnousupaikoilla Normandiassa. Paikalla ovat muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Britannian pääministeri Rishi Sunak, Kanadan pääministeri Justin Trudeau, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sekä Britannian kuninkaallisesta perheestä kuningas Charles, kuningatar Camilla ja prinssi William.

Kansainvälinen juhlaseremonia pidetään torstaina Macronin johdolla Omaha Beachillä, jossa yhdysvaltalaisjoukot kokivat raskaita tappioita.

Valtionjohtajien lisäksi paikalla on noin 200 veteraania, jotka osallistuivat maihinnousuun. Veteraanit ovat iältään sadan vuoden kieppeillä, joten tämä saattaa olla viimeinen merkittävä vuosipäivä, jonka juhlallisuuksiin pystyy vielä osallistumaan maihinnousun veteraaneja.

Vielä vuonna 1994 maihinnousun 50-vuotisjuhlallisuuksiin osallistui noin 30 000 veteraania.

Venäjän kutsu peruttiin

Venäjän edustajia sen sijaan ei ole kutsuttu paikalle. Vaikka neuvostosotilaita ei osallistunut Normandian maihinnousuun, Neuvostoliitto oli yksi liittoutuneista ja toisen maailmansodan voittajavaltioista, ja Venäjän edustajat ovat usein olleet mukana Normandian vuosipäivien juhlallisuuksissa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin esimerkiksi osallistui 60-vuotisjuhliin vuonna 2004 ja 70-vuotisjuhliin vuonna 2014, vain muutamaa kuukautta Krimin valtauksen jälkeen.

Tällä kertaa kutsua ei tullut. Huhtikuussa Ranska ilmoitti, että Putin ei ole tervetullut, mutta kutsui kuitenkin venäläisen delegaation kunnianosoituksena Neuvostoliiton uhrauksille toisessa maailmansodassa. Viime viikolla Ranska kuitenkin pyörsi kantansa ja ilmoitti, että Venäjän osallistuminen ei olisi soveliasta sen Ukrainassa käymän hyökkäyssodan takia.

Ranskan presidentinkanslia kuitenkin kertoi, että puna-armeijan ratkaiseva osa natsien kukistamisessa otetaan huomioon erilaisin elein juhlallisuuksissa.

Putinia ei kutsuttu myöskään 75-vuotisjuhlallisuuksiin vuonna 2019. Tuolloin Venäjän ulkoministeriö kommentoi asiaa sanomalla, että länsimaat suurentelevat Normandian maihinnousun merkitystä, sillä toisen maailmansodan ratkaisutaistelut käytiin itärintamalla.

Merkkipäiväjuhlallisuuksien vieraskaarti on vaihdellut muutenkin vuosikymmenten varrella. Toisen maailmansodan hävinneen Saksan johtaja kutsuttiin ensimmäisen kerran mukaan vuonna 2004, jolloin liittokansleri Gerhard Scröder osallistui juhlallisuuksiin.

Tuhannet saivat surmansa

Normandian maihinnousu on maailmanhistorian suurin mereltä tehty hyökkäys. Maihin nousi 6. kesäkuuta noin 156 000 yhdysvaltalaista, brittiläistä ja kanadalaista sotilasta, joista osa kuljetettiin rannikolle maihinnousualuksilla ja osa hyppäsi Ranskaan laskuvarjoilla.

Maihinnousupäivänä kuoli tuhansia sotilaita sekä liittoutuneiden että saksalaisten puolella.

Onnistunut maihinnousu johti lopulta koko Ranskan vapauttamiseen Saksan miehityksestä kevääseen 1945 mennessä. Maihinnousu avasi sotaan uuden rintaman, mikä vauhditti Saksan tappiota sodassa.

Lue myös:

    Uusimmat