Kasvaneeseen luomuelintarvikkeiden kysyntään vastataan nykyisin tuonnilla, jonka osuus luomumarkkinoista on jopa 37 prosenttia. Tällä hetkellä luomun kysyntä kasvaa noin kymmenen prosenttia vuodessa. Esimerkiksi luomurukiin tuonti ruisleipää varten on kasvanut merkittävästi.
Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ovat perustaneet yhdessä luomuinstituutin, joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Luomuinstituution tarkoitus on tukea kotimaisen luomutuotannon vahvistumista koko elintarvikeketjussa monitieteisen tutkimuksen, koulutuksen, kehityshankkeiden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keinoin.
Mitä luomu sitten on? Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen kiteyttää sen näin.
– Luomu on suomen kieleen vakiintunut lyhenne luonnonmukaisesta maa- ja elintarviketaloudesta ja se tarkoittaa luonnonmukaista, ympäristöystävällistä ja eettisesti korkeatasoista ruoan tuotantotapaa. Luomukasvintuotannossa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, siinä hyödynnetään luonnon tarjoamia palveluja, kuten kastematoja hajottajina, maanparannuskasveja, ravinteiden luonnollista kiertokulkua ja vuoroviljelyä.
– Tuotantokasvien viljely ylläpitää monipuolista kasvi- ja eläinlajistoa, biodiversiteettiä. Luomukotieläintuotannossa eläimet saavat käyttäytyä lajinmukaisesti ja ne syövät luomurehua. Teuraaksi päätyvä luomueläin on elänyt hyvän elämän. Jalostetuissa luomuelintarvikkeissa ei ole geenimuunneltuja ainesosia, niissä ei saa käyttää keinotekoisia väriaineita eikä synteettisiä lisäaineita. Luomutuotteita ei myöskään ole säteilytetty. Luomuruoka on turvallista ruokaa, koska luomu on ainoa valvottu ruoan tuotantotapa.
Luomu ja lähiruoka erillisiä käsitteitä
– Lähiruoka voi olla luomua tai ei-luomua eli tavanomaisesti tuotettua. Lähiruoka, joka ei ole luomua, voi siis sisältää esimerkiksi torjunta-ainejäämiä, Siiskonen muistuttaa.
