Philip Lymbery: 60 satoa jäljellä. Miten luonto ja ruuantuotanto pelastetaan (Into 2025). 420 sivua (suom. Johanna Koskinen).
Mistä ruokaa, kun ihminen on kuluttanut hedelmällisen maaperän loppuun?
Tässäkin kirjassa on esimerkkejä uusista tavoista tuottaa ruokaa, mutta nekin vähintään osin ovat reaktio ympäristön, ilmaston ja eläinten kannalta kestämättömään tehomaatalouteen.
Philip Lymbery on vieraileva professori englantilaisessa Winchesterin yliopistossa, ja johtaa Compassion in World Farming -järjestöä. Se pyrkii parantamaan tuotantoeläinten oloja, mikä tarkoittaa, ettei hän julista vain kasvissyönnin iloja. Liha sopii lautaselle, kunhan eläimet ovat eläneet hyvän elämän, ja maaperä eliöstöineen ja vesineen heidän allaan voi hyvin.
Kirjaan voi siis – ja erityisesti kannattaa – tarttua heidänkin, joiden on vaikea lausua sanaa vegaani ilman puistatuksia. Tosin todettakoon, että Lymberyä ei voi pahallakaan tahdolla luokitella anti-vegaaniksi.
Paljon epätervettä tuotantoa
Lymbery kiertää eri mantereilla perehtymässä ja kertomassa lukijoille näkemäänsä.
Yleensä se on murheellista ympäristöä kunnioittavan maatalouden ja eläinten kannalta: jättimäiset karjatilat Yhdysvalloissa, karjan ravinnoksi Brasilian sademetsiin raivattuja soijavaltameriä, kotimaansa Britannian luonnosta piittaamatonta tuotantoa, epätervettä kalankasvatusta…

