Suomen historian suurin lottopotti, 15 miljoonaa jäi eilen jälleen jakamatta. Todennäköisiä voittoyhdistelmiä on miljoonia, mutta lottokirjailija uskoo, että omia todennäköisyyksiään voi parantaa.
Onko pääpotin voittaminen todennäköisempää suurilla vai pienillä numeroilla? Kannattaako numeroita veikata itse vai antaa koneen päättää kohtalosta?
Loton todennäköisyyksiä on hankala saada puolelleen, mutta viikko toisensa jälkeen suomalaiset rynnistävät silti täyttämään lottokuponkeja muhkean päävoiton toivossa.
Näin voitan lotossa? -teoksen kirjoittanut Veijo Wirén on pohtinut lotossa menestymistä ehkä tavallista kansalaista useammin, mutta päätynyt aina samaan ratkaisuun: kaikki on sattuman kauppaa.
Kaikki rivit eivät ole yhtä todennäköisiä, väittää lottokirjailija
Kaikki lottorivit ovat yhtä todennäköisiä. Wirén kuitenkin uhmaa tätä todennäköisyyslaskennan lakia: hän uskoo, että omia todennäköisyyksiään voisi tietyillä kikoilla parantaa.
– Lottorivit jaetaan kahteen osaan: toiset ovat järjestäytyneitä rivejä, joissa käytetään peräkkäisiä numeroita, ja toiset ovat hajarivejä – täysin sattumalta valittuja numeroita, Wirén selittää.
– Hajarivejä on miljoonia enemmän kuin järjestäytyneitä rivejä, joten tällä tavalla omia mahdollisuuksiaan voi parantaa edes vähän.
Tietokirjailija Wirén perehtyi aikoinaan lottoon tarkemmin kirjoittaessaan loton voittomahdollisuuksista kirjan. Silloin hän muodosti käsityksensä siitä, etteivät kaikki rivit eivät olisi yhtä todennäköisiä kuin toiset.
– Joka viikko jotkut ihmiset lottoavat niin, että kaikki numerot tulevat peräkkäin ja väittävät, että yhdistelmä on yhtä todennäköinen kuin mikä muu tahansa. Ei se ole. On totta, että numerot ovat yhtä todennäköisiä, mutta kaikki rivit eivät ole yhtä todennäköisiä.
– Puhutaan ryhmätodennäköisyydestä, että tuleeko tällainen klimppi. Järjestäytyneitä klimppejä on niin paljon vähemmän, että on matemaattinen todennäköisyys, ettei niitä voi tulla niin usein kuin hajarivejä, Wirén väittää.
Lue myös: Loton päävoittoja on jaettu yli kahden miljardin euron edestä – tarkista, kuinka monta täysosumaa on omalle paikkakunnallesi vuosien varrella osunut!
Yksi keino poistaisi tuhansia vaihtoehtoja
Wirén neuvoo lottofaneja myös tarkistamaan edellisiä lottokierroksia.
– Luultavasti sama lottorivi ei ole toistunut kertaakaan loton historiassa, se olisi liian suuri sattuma. Jos eliminoi kaikki tähän astiset lottorivit, voi poistaa jo tuhansia vaihtoehtoja.
Tämän tekemiseen vaadittaisiin tosin jo superlottoaja, sillä loton viikottaisia kierroksia on pelattu Suomessa jo vuodesta 1970 lähtien.
Kimpassa kohti voittoa
Wirén suosittelee pääpottia jahtaavia myös lyövän hynttyyt yhteen ja täyttävän kimppalottoja.
– Yksittäinen lottoaja voi saada helposti neljä tai viisi oikeaa numeroa, sillä pieniä voittoja tulee tuhansittain joka viikko. Jos sen sijaan haluaa havitella isoa voittoa, niin porukkalotto on aina kannattavampi.
Kimppalottoon osallistuvien määrä kannattaa suhteuttaa potin määrään. Miljoonapoteissa kymmenenkään henkeä ei tee voittosummasta liian pientä, mutta esimerkiksi puolen miljoonan potin kohdalla viiden hengen kimppa tuottaa vielä muhkeat voittosummat jokaiselle.
"Jos oikeasti tärppää, niin se on hyvää tuuria"
Sen lisäksi että loton historiallisiin voittoriveihin kannattaa tutustua, voi Wirénin mukaan myös tutkia edellisen viikon voittoriviä.
Toki pallot voivat pyörähtää ulos missä järjestyksessä tahansa, mutta useita peräkkäisiä kasaumia on Wirénin mukaan harvemmin.
– Kaksi peräkkäistä numeroa tulee usein, mutta kolme peräkkäistä on jo harvinaisempaa.
Vaikeinta Wirénin mielestä on päätellä numeroiden hajontaa, sillä numeroiden välien ennustaminen on täysin mahdotonta.
Lottokonkari uumoilee kuitenkin, että historiallinen pääpotti napsahtaa jollekin onnekkaalle jo lähiviikkoina.
– Tämä on alkanut kypsyä ja olen sitä mieltä, että voittaja löytyy mahdollisesti jo ensi lauantaina.
– Leikkiähän tämä loton todennäköisyyksien parantelu todellisuudessa on, mutta aina voi yrittää. Ja jos oikeasti tärppää, niin se on hyvää tuuria, Wirén tokaisee.
Oikaisu 28.1.2019 klo 19.59: Jutussa on tuotu esille, että kaikki rivit ovat todellisuudessa yhtä todennäköisiä ja täsmennetty, että arviot todennäköisyyksistä ovat tietokirjailijan omia.