Suomen historian suurin lottopotti, 15 miljoonaa jäi eilen jälleen jakamatta. Todennäköisiä voittoyhdistelmiä on miljoonia, mutta lottokirjailija uskoo, että omia todennäköisyyksiään voi parantaa.
Onko pääpotin voittaminen todennäköisempää suurilla vai pienillä numeroilla? Kannattaako numeroita veikata itse vai antaa koneen päättää kohtalosta?
Loton todennäköisyyksiä on hankala saada puolelleen, mutta viikko toisensa jälkeen suomalaiset rynnistävät silti täyttämään lottokuponkeja muhkean päävoiton toivossa.
Näin voitan lotossa? -teoksen kirjoittanut Veijo Wirén on pohtinut lotossa menestymistä ehkä tavallista kansalaista useammin, mutta päätynyt aina samaan ratkaisuun: kaikki on sattuman kauppaa.
Kaikki rivit eivät ole yhtä todennäköisiä, väittää lottokirjailija
Kaikki lottorivit ovat yhtä todennäköisiä. Wirén kuitenkin uhmaa tätä todennäköisyyslaskennan lakia: hän uskoo, että omia todennäköisyyksiään voisi tietyillä kikoilla parantaa.
– Lottorivit jaetaan kahteen osaan: toiset ovat järjestäytyneitä rivejä, joissa käytetään peräkkäisiä numeroita, ja toiset ovat hajarivejä – täysin sattumalta valittuja numeroita, Wirén selittää.
– Hajarivejä on miljoonia enemmän kuin järjestäytyneitä rivejä, joten tällä tavalla omia mahdollisuuksiaan voi parantaa edes vähän.
Tietokirjailija Wirén perehtyi aikoinaan lottoon tarkemmin kirjoittaessaan loton voittomahdollisuuksista kirjan. Silloin hän muodosti käsityksensä siitä, etteivät kaikki rivit eivät olisi yhtä todennäköisiä kuin toiset.

