Kirkkohallituksesta arvioidaan, että loppiaista vietetään myös ensi vuonna tuttuun tapaan 13 päivää joulun jälkeen. Vaikka loppiainen osuu tuolloin keskiviikoksi, se on vapaapäivä.
Työnantajat ovat esittäneet loppiaisen ja muiden arkipyhien siirtämistä viikonloppuun jo ainakin vuodesta 1952 asti.
Vuosina 1973-1991 loppiaista vietettiin aina lauantaina 6.-12. tammikuuta välisenä aikana. Järjestely tehtiin aikanaan työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta, mutta siitä luovuttiin.
Suomessa vietetään 11 kirkkolaissa määriteltyä juhlapäivää
Ne ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäinen, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, joulupäivä ja toinen joulupäivä.Pääsiäistä ja helluntaita vietetään aina sunnuntaisin, joten kirkollisista juhlapäivistä yhdeksän osuu joko aina tai joinakin vuosina arkipäivälle.
Kiinteästi tiettyyn arkipäivään sijoittuvat pitkäperjantai (perjantaina), toinen pääsiäispäivä (maanantaina), helatorstai (torstaina) sekä juhannuspäivä ja pyhäinpäivä (lauantaina). Päivämäärän mukaan määräytyvät uudenvuodenpäivä, loppiainen, joulupäivä ja toinen joulupäivä.
Suomessa vietettävät yhteiskunnalliset arkipyhät ovat vappu ja itsenäisyyspäivä. Niiden paikka kalenterissa määräytyy päivämäärän mukaan.
Lähde: EVL/ Arkipyhäselvitys
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kertoo, että näköpiirissä ei ole ainakaan nopeita muutoksia arkipyhien vieton suhteen.
– Kirkko ei aio esittää kirkollisten päivien siirtoa, Keskisalo sanoo. - Tietenkin teoriassa on mahdollista, että kirkollisista juhlapäivistä tehtäisiin työpäiviä. Mutta sitä näyttivät vastustavan ainakin työntekijäjärjestöt viime vuoden neuvotteluissa.