Linnan juhlien historia on täynnä mitä upeimpia pukuja ja kauniimpia naisia. Juhlissa on haluttu ja osattu sävähdyttää jo vuosikymmenten ajan.
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton ympärillä pyörii kiihkeä pukusirkus. Kutsut pohtivat asuaan ja asusteitaan yhdessä stylistien ja pukusuunnittelijoiden kanssa – usein jo kuukausia ennen juhlia. Pukuihin keskittyvää huomiota voi helposti pitää tämän aikakauden ja tiedotusvälineiden synnyttämänä ilmiönä, mutta historia todistaa toista.
– Ihan Linnan juhlien alkuvaiheessa ei juuri koreiltu puvuilla, olihan silloin kyseessä iltapäiväkutsut. 1920–1930-luvuilta lähtien naiset ovat kuitenkin alkaneet pukeutua pitkiin iltapukuihin. Mallia otettiin etenkin presidentti Lauri Relanderin puolisosta Signe Relanderista, joka oli hyvin muotitietoinen ja kansainvälinen nainen. Hän suunnitteli itsekin pukujaan ja seurasi kansainvälistä muotia, Linnan kutsut kautta aikojen -kirjan kirjoittanut toimittaja Helinä Hirvikorpi paljastaa.
Signe Relander ei ollut ainoa presidentin vaimo, joka nautti Linnan kutsuilla saamastaan huomiosta. Myös Alli Paasikivi tunnettiin parrasvaloissa viihtyvänä naisena.
– Hän oli itse ollut aiemmin näyttelijä ja esiintyi juhlissa kuin näyttämöllä. Hän halusi erottua edukseen ja suosi usein valkoisia, prinsessamaisia pukuja. Olen kuullut kerrottavan, että hän kielsi muilta valkoisen värin käytön, jotta saisi olla ainoa valkoiseen pukeutunut. Myöhemmin linnassa on nähty paljon valkoisia asuja.
Seuratut kaunottaret
Nykyään Linnan juhlien naisia arvostellaan joskus hyvinkin piikikkäästi ja pyritään seulomaan illan onnistunein pukeutuja. Helinä Hirvikorpi sanoo nykyisen kaltaisen daamien seurannan alkaneen Koiviston ajoista.
– Assi Koivisto oli ensimmäisiä, jotka saivat huomata, miltä tuntuu olla median tarkasti valvovan silmän alla. Hänhän oli 25-vuotias, kun Mauno Koivisto valittiin presidentiksi. Ei ihme, että Assista tuli kansakunnan prinsessa.
Koiviston ohella seurattiin myös kansanedustaja Ingvar S. Melinin puolisoa Maria Meliniä, joka tunnettiin persoonallisena pukeutujana. Myös Kyllikki Virolainen, Lenita Airisto, Elina Pohjanpää, Satu Tiivola ja Satu Östring-Procopé herättivät ansaittua huomiota, Hirvikorpi listaa Linnan takavuosien kaunottaria.
Huomiota herättävät kukat
Seurapiirikaunottarena tunnettu Maria Melin sanoo saavansa vieläkin palautetta Linnan juhlien asuistaan, vaikka viimeisimmästä kutsusta on aikaa jo vuosia.
– Saan jopa postia, jossa kysellään, miksi en ole enää juhlissa mukana. Monet muistavat asuni ja niihin puhekin kääntyy aina, kun Linnan juhlat ovat keskustelun aiheena, Melin naurahtaa.
Erityisen mieleenpainuvia tuntuvat Melinin mukaan olleen kaksi kukilla somistettua pukua, joita hän kantoi Linnassa vuosina 1980 ja 1988.
– Tuntuu, että kaikki muistavat sen vaalean puvun, jota koristivat selkäpuolen suuret ruusut. Siitähän vitsailtiinkin, että olin tullut Linnaan pakettiautolla, kun en muka voinut istua selkäpuolen ruusujen takia.
– No, ne olivat silkkiruusuja, joten se siitä. Aitoja kukkia käytin kuitenkin somisteena vuonna 1988. Silloin olkapäälle asetellut aidot kallat aiheuttivat aika lailla huomiota. Moni kauhisteli hautajaiskukan valintaa, mutta itse pidin kalloista. Kukatkin kestivät kohtuullisen hyvin illan juhlan ja nuupahtivat vasta kotona, Melin muistelee.
Salonkikelpoiset puvut
Asuvalinnat eivät muodostuneet ongelmaksi Maria Melinille, sillä hän saattoi valita juhla-asunsa monesta vaihtoehdosta.
– Vanhemmillani oli muotiliikkeitä ja toimin itsekin pitkään mannekiinina Kaarlo Forsmanin salongissa. Siellä järjestettiin syyskauden muotinäytökset aina lokakuussa ja usein löysin asuni sieltä. Salongin puvut olivat hyvin muodikkaita ja niissä näkyivät kansainväliset vaikutteet. Myöhemmin salongin pääompelijatar Taimi Perkiömäki vastasi juhla-asuistani.
Maria Melin kertoo säilyttävänsä pukuja edelleen kotona.
– En minä niistä raski luopua, nehän ovat pala henkilöhistoriaani! Jokusen olen kyllä antanut eteenpäin, toistakymmentä kertaa Linnassa juhlinut Melin muistelee.
Kohutanssi
Silmiä hivelevien pukujen, asusteiden ja kampausten ohella Linnan daamit ovat varastaneet huomion myös käytöksellään. Helinä Hirvikorpi muistelee tanssin aiheuttaneen kohua Kekkosen aikana.
– Kekkonen oli jäänyt leskeksi ja vei tunnetun kaunottaren Satu Östringin tanssiin. Heidän näyttävä tanssinsa noteerattiin myös lehdissä ja kuvat levisivät kaikkialle. Kekkonenhan ei Linnan juhlissa koskaan näyttäytynyt yhdessä pitkäaikaisen naisystävänsä Anita Hallaman kanssa, vaan he keskustelivat korkeintaan osana suurempaa seuruetta.
Kömmähdyksiltä tai virhearvioinneilta eivät juhlissa välty edes kauneimmat daamit – siitä Hirvikorpi mainitsee esimerkkinä ikimuistoisen hetken, jolloin Hjallis Harkimo tallasi vaimonsa Leena Harkimon puvun laahukselle. Kaiken kaikkiaan Linnan juhlien tyylivirheet ovat olleet aika harmittomia.
– Silloin tällöin joku on pudottanut kahvikupin helmoilleen tai juomalasin syliinsä. Tarinat kertovat myös taiteilijoista, jotka ovat unohtaneet missä ovat ja käyttäytyneet sen mukaisesti. Onpa lähtiessä annettu ovimiehelle rahaa kuin portsarille ainakin, kun ei ole muistettu, poistutaanko tässä Kosmoksesta vai Linnan juhlista. Tämän suurempia erehdyksiä eivät Linnan vaitonaiset työntekijät ole minulle paljastaneet, Hirvikorpi naurahtaa.
Koosteen juhlista näet MTV3-kanavalla 7.12 klo 18.00.
MTV3/Marjo Tiitto