Linnan juhlien historia on täynnä mitä upeimpia pukuja ja kauniimpia naisia. Juhlissa on haluttu ja osattu sävähdyttää jo vuosikymmenten ajan.
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton ympärillä pyörii kiihkeä pukusirkus. Kutsut pohtivat asuaan ja asusteitaan yhdessä stylistien ja pukusuunnittelijoiden kanssa – usein jo kuukausia ennen juhlia. Pukuihin keskittyvää huomiota voi helposti pitää tämän aikakauden ja tiedotusvälineiden synnyttämänä ilmiönä, mutta historia todistaa toista.
– Ihan Linnan juhlien alkuvaiheessa ei juuri koreiltu puvuilla, olihan silloin kyseessä iltapäiväkutsut. 1920–1930-luvuilta lähtien naiset ovat kuitenkin alkaneet pukeutua pitkiin iltapukuihin. Mallia otettiin etenkin presidentti Lauri Relanderin puolisosta Signe Relanderista, joka oli hyvin muotitietoinen ja kansainvälinen nainen. Hän suunnitteli itsekin pukujaan ja seurasi kansainvälistä muotia, Linnan kutsut kautta aikojen -kirjan kirjoittanut toimittaja Helinä Hirvikorpi paljastaa.
Signe Relander ei ollut ainoa presidentin vaimo, joka nautti Linnan kutsuilla saamastaan huomiosta. Myös Alli Paasikivi tunnettiin parrasvaloissa viihtyvänä naisena.
– Hän oli itse ollut aiemmin näyttelijä ja esiintyi juhlissa kuin näyttämöllä. Hän halusi erottua edukseen ja suosi usein valkoisia, prinsessamaisia pukuja. Olen kuullut kerrottavan, että hän kielsi muilta valkoisen värin käytön, jotta saisi olla ainoa valkoiseen pukeutunut. Myöhemmin linnassa on nähty paljon valkoisia asuja.
Seuratut kaunottaret
Nykyään Linnan juhlien naisia arvostellaan joskus hyvinkin piikikkäästi ja pyritään seulomaan illan onnistunein pukeutuja. Helinä Hirvikorpi sanoo nykyisen kaltaisen daamien seurannan alkaneen Koiviston ajoista.
