Leijonien MM-debytantti teki hanttihommia, kunnes joukkuekaveri otti kyytiin ja kaikki muuttui – kävi 32-vuotiaana ensimmäistä kertaa Vierumäellä: "Olet kuulemma lahjakas laulamaankin"

MM-kisojen ensikertalainen Mikael Ruohomaa, 32, on tullut kiertoreittiä huipulle. Hän teki hanttihommia ja oli lopettaa jääkiekon monta kertaa. Sitkeys ja luontainen lahjakkuus ovat kantaneet vaikeuksien yli. 

Useimmat A-maajoukkuepelaajat ovat rampanneet Vierumäellä nuorisomaajoukkueiden tapahtumissa teini-ikäisestä asti. Jääkiekkoliiton testit ja treenit ovat tulleet tutuiksi, leijonalogolla varustettuja verryttelyasuja on soviteltu ja liiton arvoja on tarkasteltu luentohuoneissa. 

Kun Leijonat kävi valmistautumassa Latvian MM-kisoihin, 32-vuotias Mikael Ruohomaa kävi elämänsä ensimmäisen kerran Vierumäellä. 

Mutta ei hän ihan samaa reittiä ole kulkenut muutenkaan. 

Loppuluistelu kypärän remmi auki

Ruohomaa oli ottanut yhden monista harppauksistaan kesällä 2010, kun hän siirtyi Suomi-sarjan KOOVEE:stä Mestikseen LeKiin. 

Kausi sujui kelvollisesti ja LeKi olisi halunnut pitää hänet, mutta suunnitelma karahti kiville, koska Ruohomaan siviilityöt eivät mahdollistaneet täysipainoista harjoittelua. 

LUE MYÖS: Leijonien MM-avauksen ketjukoostumukset loksahtamassa paikoilleen – ylivoimaviisikoissa mukavasti tulivoimaa

Kaikki olisi voinut mennä toisin, jos Jarkko Näppilä ei olisi sattunut pelaamaan samassa joukkueessa. 

– Kun Ruohomaa tuli LeKin mukaan, oli itseluottamus ainakin kunnossa. Hän veti ensimmäisillä jäillä loppuluistelun kypärän remmi auki. Vaikka ei hän sitä edelleenkään tunnusta, Näppilä naurahtaa MTV Urheilun haastattelussa. 

Juttu jatkuu kuvan alla

Haapakoski otti Mestikseen

Näppilä oli lähdössä Joensuuhun pelaamaan Mestistä ja valmentaja Mikko Haapakoski kyseli mahdollisia hyökkääjiä. Näppilä suositteli Ruohomaata ja Haapakoski suostui, vaikka hän myönsikin, ettei ole kuullut koko miehestä. 

– Sanoin, että hän pystyy pelaamaan Mestistä sentterinä kahdessa ensimmäisessä kentässä.

Kun kaksikko ajoi Joensuuhun, autossa käytiin kunnon keskustelu tulevasta. 

– Sanoin, että vedät sitten hyvin siellä. Minulla oli kuitenkin pieni vastuu.  

Ja hyvin hän vetikin, Haapakoski oli myyty. Ruohomaa sai sopimuksen, jonka turvin hän pystyi jättämään siviilityöt. 

Kaikki oli taas auki. 

– Haapakoski sanoi Miksulle, että olet kuulemma vielä hyvä laulamaankin. En tiedä mistä hän sen oli kuullut. 

Haapakoski on oikeassa. Ruohomaa on erittäin musikaalinen ja ottaa usein tilan haltuun, jos paikalla sattuu olemaan karaokelaitteisto. 

Ei ollut kuitenkaan aika osallistua Idols-kisaan. 

Juttu jatkuu kuvan alla

Virta auttoi SM-liigapelaajaksi

Ruohomaa pelasi Joensuussa Juuso Rajalan takana kakkossentterinä ja oli joukkueen toiseksi paras pistemies. 

Hyvä kausi poiki sopimuksen JYPin kanssa, mutta SM-liigaura ei ottanut vielä tuulta alleen ja edessä oli paluu kaudeksi Joensuuhun. 

Kun SM-liigaseurat alkoivat jälleen osoittaa kiinnostusta, oli edessä iso pohdinta. Mikä ympäristö antaisi edellytykset nousta seuraavalle portaalle?

LUE MYÖS: Nuori Olli Määttä hämmästytti astuessaan aikuisten miesten koppiin: "Kuin veistos" – Pekka Jormakka kertoo, miksi Leijonien NHL-vahvistus on erityinen pelaaja

Valinta meni nappiin: Pekka Virta ja KalPa. 

Virran hyvät harjoitteet ja jämäkkä ote nostivat Ruohomaan uudelle tasolle ja hänestä tuli ensimmäistä kertaa elämässä vakiopelaaja SM-liigassa. 

Virta kuvailee Ruohomaata luontaiseksi pallopelaajaksi, joka on vahva persoona jään ulkopuolellakin.

– Toisinaan hän oli haastavakin, mutta niin ovat usein ne, joila on särmää. Tulimme hyvin toimeen. 

Ruohomaa oli Virran mukaan hyvä harjoittelija, joka ymmärsi mitä ammattilaisuus vaatii. 

– Hän on älykäs, kovien paikkojen pelaaja, joka pystyy suorittamaan, kun peli menee kovemmaksi. 

Kova työ toi palkinnon

Voisi kuvitella, että vaikean alku-uran jälkeen kaikki on rullannut kuin itsestään. Edessä oli kuitenkin taas iso vuori kiivettävänä, kun Ruohomaa huomasi olevansa kärkijoukkue Oulun Kärppien kärkisentteri. 

Siinä paikassa pitää tulla tulosta tai pelit loppuvat nopeasti. 

LUE MYÖS: Marko Anttila avaa: tämän takia nyky-Leijonissa on paljon samaa kuin MM-kultajoukkueessa

Ruohomaa kantoi vastuunsa ja pääsi nostelemaan Kanada-maljaa keväällä 2018. 

– Ruohomaalla on ollut matkalla varmasti sattumaakin, mutta kun tekee töitä, tulee palkinto. Ja nyt puhutaan kuitenkin kovan luokan lahjakkuudesta, Ilveksen SM-liigajoukkueen valmennusryhmään kuuluva Näppilä tähdentää. 

Juttu jatkuu kuvan alla

Yhdistelmä karheutta ja herkkyyttä

Oli aika lähellä, että Ruohomaan kiekkounelma olisi murskaantunut jo alkumetreillä. 

Forssan Palloseurassa ja Lauttakylän Lujassa pelannut hyökkääjä siirtyi Huittisista jo 15-vuotiaana Porin Ässien junioreihin. Tätä nykyä nuorilla pelaajilla on hyvät tukiverkostot auttamassa siviiliasioissa, mutta siihen aikaan pelaajanalut jäivät usein yksin, oman onnensa nojaan. 

Ruohomaa on myöntänyt, että elämänhallinnassa oli isoja puutteita. Ravinto ja lepo olivat puutteellisia.  

Tehopisteitä syntyi kuitenkin hyvin ja lahjakkuus näkyi, mutta putken päässä ei häämöttänyt valoa. 

Lauttakylän Lujaa valmentanut Mika Westerberg oli vanha tuttu Ruohomaan isän kanssa, ja hän oli tuntenut Mikaelin pikkupojasta lähtien. 

– Muistan, kun hän tuli Peltolan Nikon kanssa selkäreppujensa kanssa kertomaan, että ura on ohi. Sitten he tulivat meille pelaamaan. 

LUE MYÖS: Leijonien MM-syömähammas jäi juniorina Sebastian Ahon varjoon – ura oli jo päätepisteessä 19-vuotiaana: "Perkele, tässä on kaikki mahdollista"

Myöhemmin Westerbergistä tuli Ruohomaan agentti. 

– Mikael on kaikilla osa-alueilla luonnonlapsi, rehellinen ja impulsiivinen. Hän on hieno poikkeus monella tavalla, Westerberg kuvailee. 

– Hänestä löytyy karheutta mutta myös ääretön määrä herkkyyttä. Se on hauska miksaus. 

Hanttihommista KHL-pelaajaksi

Maailman huonoimman urheiluelokuvan saisi kolmosketjun laiturista, joka on tehnyt kaiken tunnollisesti juniorista lähtien, kuulunut ammattilaisjoukkueisiin, tehnyt tasaisen varman uran keskitason roolissa ja lopettanut sisäsiististi saatuaan vähän taskurahaa eläkepäivien varalle. 

Hyvän elokuvan saa Ruohomaan kaltaisesta karheanroheasta hahmosta, joka on ajelehtinut kiekkomaailman laineilla mutta löytänyt turvallisen sataman, johon kiinnittäytyä. 

Kun jääkiekkouran jatko oli vaakalaudalla, hän kokeili seitsemää eri työtä. Mukaan mahtui esimerkiksi rakennusalan hanttihommia, matkapuhelimien valmistusta tehtaassa ja pätkä armeijan palveluksessa lennostossa. 

Rahahuolet ovat väistyneet viimeistään KHL-vuosina. Kausi Neftehimikissä ja kaksi Sibirissä ovat taanneet niin talouden kuin aseman kiekkokartalla. 

Ruohomaalla on hyviä klassisen sentterin ominaisuuksia, jotka erottavat hänet peruspelaajasta. Hän uskaltaa pitää kiekkoa ja jakaa sitä oikeissa kohdissa. Hänellä on luontainen taito pitää viisikko näpeissään. 

Juttu jatkuu kuvan alla

Suomen versio Datsjukista

"Miksua" on verrattu usein venäläistaituri Pavel Datsjukiin, eivätkä ne vertaukset kovin kauas lipsahda, vaikka kyseessä onkin oman aikakautensa suurpelaaja. 

Siksikin oli hieno hetki, kun Sibir kohtasi Datsjukin Automobilistin ja peli eteni voittomaalikisaan. 

Datsjuk yritti patenttiharhautustaan, jossa hän käyttää kiekon rystyllä, siirtää sen takaisin kämmenelle ja laukoo ylös. 

Datsjuk epäonnistui. 

Ruohomaa teki saman ja onnistui.