Lapsiperheiden verotus Suomessa kireää

Suomen tuloverotuksen kireä progressio näkyy myös lapsiperheiden verotuksessa. Veronmaksajain pääekonimisti Jaana Kurjenojan selvityksessä Suomi sijoittui 11 maan joukossa viidenneksi kovimmaksi verottajaksi keskituloisen perheen kohdalla. Ankarinta verotus oli vertailun maissa Belgiassa ja Tanskassa, kevyintä Espanjassa ja Britanniassa. Esimerkkinä käytetty kaksilapsinen perhe, jossa toinen vanhemmista ansaitsee n. 22 000 ja toinen 33 000 euroa vuodessa, maksoi Suomessa veroa 27,6%, Espanjassa 21,2% ja Tanskassa 35,4%.

Suomalaisittain suurituloisten (50 000 ja 100 000 euroa ansaitsevat vanhemmat) lapsiperheiden verotuksessa Suomi oli jo kolmanneksi tiukin verottaja.

Monessa maassa kahden vanhemman, mutta vain yhden tulonsaajan perheille annetaan verohelpotuksia. Suomessa jokaisen tulo verotetaan henkilökohtaisesti riippumatta perhesuhteista.

Lapsilisien vaikutus melko pieni

Suomalaisia lapsilisiä vastaava järjestelmä on käytössä 10 vertailun maassa. Suomen lapsilisät vuodessa kahdesta lapsesta olivat viime vuonna reilut 2500 euroa. Summa on tämän vertailun kolmanneksi matalin.

Lapsilisien vaikutus perheiden nettotuloihin on kuitenkin pieni. Perheiden käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttaa eniten tulovero, joten korkeasti verottavissa maissa lapsilisät eivät kompensoi verotusta. Tutkimuksessa vertailtiin eurooppalaisten lapsiperheiden käytettävissä olevia tuloja Suomen vastaaviin. Keskituloisen perheen kohdalla esimerkiksi Ruotsissa perheelle jää verojen ja lapsilisien jälkeen 1000-2000 euroa enemmän vuodessa. Toisaalta Belgiassa ja Tanskassa useita tuhansia euroja vähemmän kuin Suomessa.

Suomalainen päivähoito edullista ja kattavaa

Monissa maissa selvästi lapsilisiä enemmän perheiden asemaan vaikuttaa se, mitä päivähoito maksaa. Suomen päivähoito on varsinkin pienten lasten osalta eurooppalaisittain erittäin edullista. Isompien lasten osalta vertailua vaikeuttaa se, että monessa muussa Euroopan maassa 3-6vuotiaitten päivähoito on osittain maksutonta esiopetusta. Suomessa maksuton esiopetus alkaa kuuden vuoden iässä.

Tutkimuksessa vertailtiin siis 11 maan tuloverostusta esimerkkituloisissa lapsiperheissä sekä lapsilisien vaikutusta nettotuloiihin näissä tuloluokissa. Päivähoitomaksuja ei selvityksessä verrattu yhtä tarkasti.