Noin kolmasosa suomalaiseläkeläisistä nostaa kansaneläkettä.
Entistä harvempi suomalainen saa kansaneläkettä. Työelämässä ollaan aiempaa pidempään, minkä seurauksena työeläkkeet ovat nousseet keskimäärin suuremmiksi ja Kelan eläkkeiden tarve on vähentynyt, kertoo Kelan tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo.
– On toki mahdollista, että kansaneläkkeen tarve voi tulevaisuudessa kasvaakin, jos työsuhteet muuttuvat entistä tilapäisemmiksi ja työurat silppumaisemmiksi tai esimerkiksi maahanmuuttajien ja nuorten työelämään kiinnittyminen vaikeutuu.
Kansaneläke on Kelan maksamaa perusturvaa, joka täydentää työeläkettä, jos se on jäänyt pieneksi tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan. Vuoden 2023 lopulla 34 prosenttia suomalaisista eläkkeensaajista sai kansaneläkettä.
Tänä vuonna kansaneläkettä voi saada, jos eläkkeiden yhteismäärä jää yksin asuessa alle 1 617,13 euroon ja parisuhteessa asuessa alle 1 449,13 euroon kuukaudessa. Kansaneläkkeen enimmäismäärä on vuonna 2025 yksin asuvalle noin 783 euroa ja parisuhteessa elävälle noin 700 euroa kuukaudessa.
Vuoden 2023 lopulla kansaneläkettä saatiin keskimäärin 335 euroa kuukaudessa ja noin joka viides saajista oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Selvästi suurin osa kansaneläkkeen saajista on vanhuuseläkkeellä.