– Se on mahdollista, että vene tai laiva jää huomaamatta merialueilla. Kameroilla ei näe sumussa tai pimeässä. Tutkaan taas vaikuttaa materiaalit. Onko laivan materiaali puuta tai metallia? Lisäksi tutkaan vaikuttaa myös sade, sumu ja aallonkorkeus. Hyvällä säällä voimme havaita laivan jo kaukaa. Huonolla säällä laivan havaitsee vasta, kun se on sensorin kohdalla, luettelee nopeasti Rajavartiolaitoksen komentajakapteeni Kimmo Ahvonen Suomenlahden merivartioston johtokeskuksessa.
Johtokeskuksessa tarkkaillaan merialueita 50 kameralla ja 25 tutkalla. Viikonlopun onnettomuudessa johtokeskus reagoi hälytyksen lisäksi siihen, että kalastusalus katosi tutkasta.
– Alueella oli vaikeat olosuhteet. Nykyään lähes kaikissa veneissä ja laivoissa on automaattiset hälytysjärjestelmät, jotka myös ilmoittavat meille jos jotain tapahtuu. Automaattisista hälytysjärjestelmistä tulee usein myös aiheettomia hälytyksiä, Ahvonen sanoo.
Suomenlahden merivartioston johtokeskus tarkkailee Suomenlahtea ympäri vuorokauden. Tehtäviin kuuluu erityisesti rajavalvontaan liittyvät tehtävät.
Harvinainen onnettomuus
Viikonloppuna tankkerin yliajamaksi jäänyt ja uponnut kalastaja-alus oli monelle merivartioston työntekijälle ainutlaatuinen tilanne. Meripelastustehtäviä kertyy vuosittain Suomenlahden merivartioston johtokeskukselle noin 900. Koko Suomessa luku on 1800. Yliajoja sattuu kuitenkin harvemmin.
– Onnettomuus oli harvinainen. Miettisimme tilannetta yhdessä, ja olisiko 1980-luvulla öljytankkeri törmännyt venäläiseen kalastusalukseen Pohjois-Itämerellä. Eli ei edes meidän toiminta-alueellamme, Ahvonen muistelee.
Merivartiosto jatkaa Porkkalan ja Tallinnan välillä sattuneen laivaturman tutkintaa. Suomenlahti on kapea ja vilkasliikenteinen.
– Suomenlahdella on tapahtunut useampia tilanteita, missä toinen laiva on kolhaissut toista laivaa. Viimeksi vuonna 2003 on ollut isompi kolhaisu, mutta kyse oli siinä peräänajosta, kertoo komentaja Tom Hanén Rajavartiolaitokselta.