Opintolainaa nostavien opiskelijoiden osuus on vuosikymmenessä tuplaantunut.
Valmistumisaikojen lyhentämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo vastaisuudessa palkita korkeakouluja opiskelijoista, jotka suorittavat tutkintonsa tavoiteajassa.
Valtio yrittää houkutella opiskelijoita ripeään valmistumiseen myös muilla keinoin. Syksyllä 2014 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat ovat kuuluneet Kelan opintolainahyvityksen piiriin.
Hyvityksessä Kela maksaa osan opintolainasta, jos opiskelija valmistuu määräajassa. Hyvitys on 40 % siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa.
Järjestelmä on kannustanut opiskelijoita velkaantumaan, arvioi vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta. Lainaa nostavien opiskelijoiden osuus oli nousussa jo ennen uudistusta, mutta sen jälkeen se on kiihtynyt entisestään: vuosikymmenessä se on tuplaantunut.
– Opintolainan käyttö on hurjasti kasvanut hyvityksen käyttöönoton jälkeen. Varmaan on odotettavissa, että hyvityksiä myös tulee, kun opiskelijat ovat siitä tietoisia, Lahtinen sanoo.
Koska hyvitys on ollut käytössä alle 5 vuotta, eli alle yliopistotutkinnon tavoiteajan, Lahtisen mukaan on liian aikaista sanoa, miten hyvitysjärjestelmä vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden valmistumistahtiin.
Sen sijaan ammattikorkeakouluissa tutkinnon tavoiteaika on vuoden lyhyempi. Siksi Lahtisen mukaan on jo viitteitä siitä, että hyvitys innostaa opiskelijoita pänttäämään ripeämmin. Viime vuonna noin 8 100 ammattikorkeakouluista valmistunutta sai hyvitystä, keskimäärin noin 3 200 euroa henkilöä kohden.