Lainalyhennys kannustaa opiskelijoita velkaantumaan – ja valmistumaan ripeästi

Valmistumisaikojen lyhentämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo vastaisuudessa palkita korkeakouluja opiskelijoista, jotka suorittavat tutkintonsa tavoiteajassa.

Valtio yrittää houkutella opiskelijoita ripeään valmistumiseen myös muilla keinoin. Syksyllä 2014 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat ovat kuuluneet Kelan opintolainahyvityksen piiriin.

Hyvityksessä Kela maksaa osan opintolainasta, jos opiskelija valmistuu määräajassa. Hyvitys on 40 % siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa.

Järjestelmä on kannustanut opiskelijoita velkaantumaan, arvioi vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta. Lainaa nostavien opiskelijoiden osuus oli nousussa jo ennen uudistusta, mutta sen jälkeen se on kiihtynyt entisestään: vuosikymmenessä se on tuplaantunut.

– Opintolainan käyttö on hurjasti kasvanut hyvityksen käyttöönoton jälkeen. Varmaan on odotettavissa, että hyvityksiä myös tulee, kun opiskelijat ovat siitä tietoisia, Lahtinen sanoo.

Koska hyvitys on ollut käytössä alle 5 vuotta, eli alle yliopistotutkinnon tavoiteajan, Lahtisen mukaan on liian aikaista sanoa, miten hyvitysjärjestelmä vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden valmistumistahtiin.

Sen sijaan ammattikorkeakouluissa tutkinnon tavoiteaika on vuoden lyhyempi. Siksi Lahtisen mukaan on jo viitteitä siitä, että hyvitys innostaa opiskelijoita pänttäämään ripeämmin. Viime vuonna noin 8 100 ammattikorkeakouluista valmistunutta sai hyvitystä, keskimäärin noin 3 200 euroa henkilöä kohden.

Opiskelijat seuraavat kaksia määreitä

Määräajalle suuntaviivoja antaa tutkinnon laajuus. Yliopistolaki määrittelee yliopistotutkinnon tavoiteajan, joka on tyypillisesti viisi vuotta.

Kelan käyttämä määräaika on kuitenkin tätä pidempi. Ammattikorkeakoulututkintoon saa puoli vuotta armonaikaa, yliopiston ylempään korkeakoulututkintoon vuoden.

Opiskelijoita palkitsevan lainahyvityksen määräaika siis ylittää tavoiteajan, jonka perusteella yliopistoille myönnetään rahoitusta. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Sanni Lehtinen pitää monien erilaisten järjestelmien vertailua haastavana.

– Kun puhutaan eri tahojen seuraamisesta, olisi hyvä, että ne olisivat yhteismitallisia.

Itse opintolainaa SYL ei sinänsä vastusta, mikäli opiskelija sitä haluaa nostaa. Silti ketään ei tulisi pakottaa lainan ottamiseen, Lahtinen tähdentää.

– Opintoraha ja yleinen asumistuki ovat varsin pieni summa, hän sanoo.