Niina Pihlaja oli lähes oireeton, kun hän sai tietää sairastavansa paksusuolensyöpää ja kuuluvansa niin sanottuun syöpäsukuun. Pihlaja vieraili MTV:n Uutisaamussa yhdessä Syöpäjärjestöjen terveysosaston johtajan Juha Heinon kanssa. Yllä olevalta videolta voit katsoa koko haastattelun.
"Syöpäsuvulla" tarkoitetaan sellaista sukua, jossa henkilöillä on periytyvä taipumus saada geeni, joka lisää alttiutta sairastua syöpään. Tyypillisin tällainen geenivirhe on niin sanottu Lynchin syndrooma. Sellainen löydettiin myös Pihlajan suvusta.
– Epäilykset lähtivät siitä, että siskollani oli kolme syöpää samaan aikaan, kertoo Roosa nauha -säätion kokemusasiantuntija Niina Pihlaja.
Pihlajan sisaren kohdalla alettiin epäillä, että tapauksessa olisi jotakin erikoista, sillä perheen äidillä oli ollut jo kaksi syöpää.
– Lähisuvussani oli myös paljon ihmisiä, jotka olivat kuolleet syöpään tai sairastaneet syövän. Sitä esiintyvyyttä alkoi olla normaalia enemmän.
– Sisarelleni tehtiin verikoe, jossa geenivirhe selvisi. Hän soitti minulle ja ehdotti, että minäkin kävisin testissä. Kävin siinä ja sain positiivisen tuloksen.
Lisätutkimuksissa löytyi pitkälle edennyt paksusuolen syöpä
Pihlaja tunsi olonsa täysin terveeksi testin ottamisen aikaan. Hänelle kuitenkin ryhdyttiin tekemään lisää tutkimuksia.
– Tehtiin verikokeita ja tähystyksiä ja sitten löytyi pitkälle edennyt paksusuolen syöpä. Jotain mahavaivoja minulla oli ollut, mutta kaikillahan niitä on. Ajattelin vain, että kaikilla on joskus jotain.
Paksusuolen syöpä saatiin leikattua Pihlajalta pois, mutta tilannetta on seurattava.
– Nyt olen terve, mutta käyn kontrolleissa parin vuoden välein. Eli kyllä se jokapäiväisessä elämässä on mukana.
Pihlaja kertoo, että häneltä on poistettu elimiä myös ennaltaehkäisevästi.
– Kohtu, munasarjat ja munanjohtimet on poistettu.
Korkean riskin syöpiä on yhä, vaikka hoidot ovat kehittyneet
Syöpähoidot ovat kehittyneet vuosien varrella, eikä syöpädiagnoosi enää automaattisesti tarkoita "kuolemantuomiota". Heino kertoo kuitenkin, että korkean riskin syöpiä on yhä olemassa.
– Jos katsotaan pahimmasta päästä, niin ehdottomasti kärkeen asettuu haimasyöpä. Seuraavana tulee keuhkosyöpä. Molemmat ovat sellaisia, että ne havaitaan usein myöhäisessä vaiheessa ja ne ovat siinä vaiheessa hoidon ulottumattomissa ja levinneet paikallisiin imusolmukkeisiin ja muihin anatomisiin rakenteisiin.
Tällainen tilanne vaikeuttaa hoitoa ja lisää kuoleman todennäköisyyttä.
Syöpä olisikin hyvä todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja Heino kannustaa ihmisiä hakeutumaan tutkimuksiin, jos oireita ilmaantuu.
Syöpäsairaudet ovat tällä hetkellä yleistymässä.
– Se johtuu pääosin siitä, että vanhusväestön määrä lisääntyy. Toisaalta syöpä on nykyään toivoa täynnä edistyneempien hoitomenetelmien johdosta. Kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta paranee täysin. Rintasyöpään sairastuneista paranee yli 90 prosenttia.
Heinon mukaan Suomessa ei ole mahdollisuutta siihen, että syöpäsukuihin kuuluvia henkilöitä lähdettäisiin erikseen kontaktoimaan.
– Se lähtee usein siitä että henkilö tulee sattumalta löydetyksi esimerkiksi sen kautta, että hänellä on huomattavan nuorella iällä syöpä tai useita syöpiä. Sen seurauksena lähdetään selvittämään tätä geenitaustaa ja virhe löydetään.
Geenivirheen kantajaa suositellaan jakamaan tietoa mahdollisimman laajasti lähipiirilleen.
Roosa nauha -kampanjan tuotto oli viime vuonna ennätysmäinen: 4,2 miljoonaa euroa. Kampanjassa löytyi myös 20 uutta syöpäsukua.