Kun lapsettomuus satuttaa: Milloin voi hakeutua hoitoon?

Lapsettomuushoitoihin erikoistuneen Felicitas-klinikan mukaan noin 15 prosentilla pariskunnista on jossain elämänsä vaiheessa vaikeuksia saada raskautta alulle, Väestöliiton mukaan hedelmättömyyttä on joka kuudennella pariskunnalla jossain vaiheessa.

Lapsen saaminen ei ole koskaan helppoa - noin vuoden yrittämistä pidetään vielä täysin normaalina.

– Tahaton lapsettomuus määritellään virallisesti niin, että pariskunnalla ei ole tärpännyt vuoden yrittämisen jälkeen, kun yhdyntöjä on ollut säännöllisesti pari kertaa viikossa, Väestöliiton lapsettomuusklinikan apulaisylilääkäri Viveca Söderström-Anttila sanoo.

Mutta entä jos raskaustesti näyttää negatiivista vielä tämänkin jälkeen?

Hoitoon julkiselle vai yksityiselle puolelle?

Lapsettomuusasioissa vaihtoehtoina on hakeutua hoitoon julkisen terveydenhuollon kautta tai varata aika yksityisklinikalle. Hoitoperiaatteet ja menetelmät ovat melko samat molemmissa.

Lapsettomuuden syytä pyritään aina ensin selvittämään ennen hoitotoimenpiteiden aloittamista. Lähes kaikista syistä johtuvaa lapsettomuutta voidaan hoitaa.

– Hoito riippuu paljon syystä ja syyn vakavuudesta. Ovulaatiohäiriöihin on lääkehoitoja, joilla munasolua autetaan kypsymään. Voimme auttaa luontoa siinä, että sukusolut tapaavat ja saadaan hyviä alkioita. Silloin mukaan tulevat inseminaatio tai koeputkihedelmöitys, Väestöliiton Söderström-Anttila sanoo.

– Jos taas kyse on munanjohdinvaurioista, endometrioosista tai siittiöiden vähyydestä, tukeudutaan yleensä koeputkihedelmöitykseen.

Julkisella puolella joutuu jonottamaan tiettyjä hoitoja melko pitkäänkin, usein jopa puoli vuotta. Esimerkiksi koeputkihedelmöitykset hoituvat nopeammin yksityisellä puolella.

– Koeputkihedelmöitys on tehokas hoitomuoto kaikissa lapsettomuuden syissä. Siihen mennään herkästi, jos tuloksia ei tule muilla hoidoilla tai jopa suoraan, jos tilanne siltä näyttää, kertoo lapsettomuushoitoihin erikoistuneen Felicitas-klinikan toimitusjohtaja ja hallintoylilääkäri Henri Kurunmäki.

Jos pariskunnan munasolut tai siittiöt eivät kerta kaikkiaan tuota alkioita, voidaan vielä turvautua luovutettuihin sukusoluihin. Näitä hoitoja tarjotaan pääasiassa vain yksityisellä puolella, ja niissäkin hoitoihin on pitkät jonot.

Yhdeksiköt eivät ole mahdollisia Suomessa

Yleisimpiä syitä lapsettomuuteen naisilla on munanjohdinperäiset syyt, endometrioosi ja erilaiset hormoni- ja ovulaatiohäiriöt, miehillä siittiöiden vähyys tai puute, rakenneviat ja huono liikkuvuus.

– Miehestä ja naisesta johtuvia syitä on jotakuinkin yhtä paljon. Hyvin usein on kyse monien tekijöiden yhdistelmästä, eli ei ole yhtä selkeää syytä. Joskus pieniä tekijöitä on useampia molemmilla osapuolilla, Felicitaksen Kurunmäki sanoo.

Suomessa lapsettomuushoito on monella tapaa huipputasoa. Tulokset ovat hyviä ja melkein kaikki hoidot, joita muualla maailmassa on käytössä, on saatavilla myös meillä.

Maailmalla uutisoidut kahdeksikot ja jopa yhdeksiköt eivät ole mahdollisia Suomessa tehtyjen hoitojen jälkeen, Felicitaksen Kurunmäki vakuuttaa.

– Suomessa lapsettomuutta hoidetaan turvallisesti, eli useimmiten siirretään vain yksi alkio kohtuun. Joissain maissa alkioita siirretään useampia, jolloin monisikiöisen raskauden riski kasvaa, Kurunmäki sanoo.

Jotkut pariskunnat hakeutuvat kuitenkin myös ulkomaisille lapsettomuusklinikoille. Väestöliiton Söderström-Anttilan mukaan näissä tapauksissa kyse on yleensä lahjoitettujen munasolujen tai siittiöiden käytöstä tai sijaissynnytyksistä, jota ei Suomessa tarjota ollenkaan.

Tänään vietetään Lapsettomien lauantaita. Teemapäivää viettämällä Lapsettomien yhdistys Simpukka ry haluaa muistuttaa, että vanhemmuus ei ole kaikille itsestään selvää.

Asiantuntijat vastaavat: Voinko aiheuttaa itse lapsettomuutta?