Englannissa ja Walesissa on astumassa voimaan laki, jonka nojalla naiset pystyvät tarkistamaan seurustelukumppaninsa kotiväkivaltaa koskevat rikosrekisterit. Suomessa kumppanistaan saa selville tietoja vain, jos jaksaa selata arkistoa tai osaa perustella tiedon tarpeen viranomaisille.
Claren laiksi kutsuttu laki astuu voimaan Englannissa ja Walesissa maaliskuussa. Laki on saanut lempinimensä miehensä surmaaman Clare Woodin mukaan. Mies oli tehnyt useita väkivaltarikoksia seurustelukumppaneitaan kohtaan eikä Wood tiennyt tästä ennen avioliittoa.
Oikeusrekisterikeskuksen Teemu Mikkola toteaa, että Suomessa vastaavan lakiesityksen meneminen läpi edellyttäisi ajattelutavan muutosta.
– Meillä on yleisesti ajateltu niin, että rikosrekisteritiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä. Niiden saamisessa pitää punnita yksityisyyden suojaa ja turvallisuusnäkökulmaa.
Suomessa rikosrekisteriote tarkistetaan ainoastaan silloin, jos työskentelee lasten kanssa.
Oikeustapaukset ovat kuitenkin Suomessa julkisia, ellei niitä ole erikseen salaiseksi julistettu. Puolisostaan voi siis teoriassa selvittää, millaisiin rikoksiin tämä on syyllistynyt. Käytännössä se vaatii kuitenkin joko todella kärsivällistä arkistojen läpikäymistä tai jonkin verran taustatietoa. Materiaali on arkistoitu päivämäärän ja oikeusasteen mukaan – nimen perusteella tällaisia tietoja ei ole mahdollista hakea.
– Tapaukset täytyy käydä selaamassa manuaalisesti yksitellen. Tarkoituksena on juuri se, ettei näitä tietoja pysty löytämään henkilöhaulla, Mikkola kertoo.
Tietojen selvittämiseen oltava syy
Suomessa ajattelu lähtee yksityishenkilön yksityisyydestä käsin eikä muitakaan henkilötietoja kuin rikosrekisteriä pysty juuri selvittämään. Tulevasta aviopuolisosta ei pysty rikosrekisterin lisäksi selvittämään myöskään luottotietoja. Niissäkin tapauksissa, joissa avioliittoa ollaan solmimassa eikä avioehdosta ole sovittu, tiedot kumppanin maksuhäiriömerkinnöistä ovat puolison omien sanojen varassa.
– Yleisesti luottotiedot pystyy tarkistamaan vain tilanteissa, joissa ollaan antamassa luottoa, kertoo Suomen Asiakastieto Oy:n lakiasiainpäällikkö Juuso Jokela.
– Ne eivät ole yleinen rekisteri, joka kuvaisi henkilön luotettavuutta.
On kuitenkin poikkeuksia, ja joissain tilanteissa ne kuvaavat juuri luotettavuutta. Luottotiedot pystyy Jokelan mukaan tarkistamaan esimerkiksi vuokrantantaja sekä työnantaja työtehtävissä, jotka "edellyttävät erityistä luotettavuutta".
Väestökeskuksesta kerrotaan, että edes perhesuhteita ei heiltä saa selvitettyä ilman syytä. Syyksi kelpaavat tosin niin väestörekisterikeskuksessa kuin maistraatissakin useat asiat. Perunkirjoitus ja sukututkimus ovat yksiä tyypillisimmistä tietojen luovuttamisen syistä, mutta muitakin on.
Maistraatin rekisteripäällikkö Tuovi Kontio paljastaa, että missään ei ole luetteloa, josta voisi tarkistaa kaikki käyvät syyt tietojen luovuttamiseen.
– Voimassa oleva väestötietolaki säätelee aika tiukasti tietojen luovuttamista eikä niitä luovuteta pelkästä uteliaisuudesta. On aina ilmoitettava tiedon käyttötarkoitus, mutta on luovuttavan viranomaisen harkinnan varassa, onko se asiallinen ja uskottava.
Jos pyyntöä käsittelevälle viranomaiselle pystyy antamaan jonkin muun syyn kuin uteliaisuus, selvitettyä saa esimerkiksi osoitteen, perhesuhteet ja edunvalvonnan alaisuuden. Joihinkin tarkoituksiin, kuten sukututkimukseen, tietojen luovuttamisen pystyy erikseen kieltämään.
Lähteet: Finlex, Maistraatit, Väestörekisterikeskus, Oikeusrekisterikeskus
Kuva: Colourbox.com