Avioehdon voi laatia itsekin – ainakin teoriassa. Kielen ja muotoseikkojen tulisi olla kunnossa, jotta yllätyksiltä vältytään.
Mikä on minun, on myös sinun. Romanttinen ajatus – ja avioliitossa tavallaan tottakin, jos avioehtoa ei ole. Ilman sitä puolisoilla nimittäin on täysi avio-oikeus toistensa omaisuuteen.
Avioehdolla tätä oikeutta voi rajata. Vaikka yksi olisi miljonääri ja toinen ei, avioehdolla voi siis määrätä, ettei "miljoonaton" kumppani ole oikeutettu mihinkään toisen omaisuuteen.
– Avioehto on puolisoiden välinen sopimus, jolla sovitaan siitä, mihin omaisuuteen puolisoilla on avio-oikeus ja mihin ei. Hyvin paljon tehdään avioehtoja, että oikeutta ei ole mihinkään omaisuuteen kummallakaan, juristi ja Lakihelppi-verkkolakitoimiston perustaja Katariina Ruuskanen kertoo.
Lue myös: Avioehtoko epäromanttinen? Asianajaja toista mieltä – "Voi miettiä, onko se hyvä lähtökohta avioliitolle"
Avioehdon todistaminenkin on vakavaa puuhaa
Avioehdon voi toki laatia itse – ainakin teoriassa. Se on hyvin juridinen ja määrämuotoinen asiakirja.
– Avioehdon siis täytyy täyttää tietyt muotovaatimukset: sen täytyy olla kirjallinen, molempien puolisoiden ja esteettömien todistajien allekirjoittama, ja se täytyy rekisteröidä digi- ja väestövirastoon. Lisäksi on kannattavaa päivätä avioehto, ja nimetä se avioehdoksi, Ruuskanen listaa.
Avioehto voi myös olla pätemätön. Yleisin syy tälle on Ruuskasen mukaan se, että ehtoa laatiessa on käytetty yleistä mallipohjaa, tai saatu käyttöön pohja vaikkapa kaverilta.
– Näissä avioehto menee mönkään, koska mallipohjan kanssa ei välttämättä ymmärretä sitä, mitä se tarkoittaa tälle kyseiselle parille. Avioehdon voisi esimerkiksi tehdä vain osittaisena: avio-oikeus omaisuuteen on, jos toinen kuolee, mutta erossa ei ole. Tai ehto voisi kattaa vain tietyn omaisuuden: sukumökkiin ei ole avio-oikeutta, mutta muuhun on, Ruuskanen kuvaa.
Jos esteettömiä todistajia ei ole, avioehto ei päde. Todistaminenkin on siinä mielessä vakavaa puuhaa, että toisinaan todistajia tarvitaan myös "paperihommien" jälkeen esimerkiksi oikeuteen kertomaan avioehdon laadinnasta.
– Kyllä todistaja voi joutua tällaiseen tilanteeseen, sitä varten todistajia käytetään. Yleensä tällainen tilanne realisoituu, jos erossa tulee riitaisuutta. Silloin kysytään todistajilta, miten tilanne meni, allekirjoittivatko he omakätisesti avioehdon, ja muuta, Ruuskanen sanoo.
Lue myös: Voiko omaisuutta piilottaa avioerossa? Juristi tyrmää: "Tällaisia ideoita en voi miltään kannalta suositella"
"En ottaisi riskiä siinä, että avioehtoon jää varaa tulkinnalle"
Sillä, mitä avioehtoon kirjoittaa, on todella merkitystä – varsinkin silloin, jos liitto päättyy epäsopuisasti.
– Niiden määräysten kanssa, mitä avioehtoon kirjoitetaan ja miten, kannattaa olla tosi tarkkana, jotta avioehdosta tulee toivotunlainen. Siksi kannattaisi käyttää juristia, tai vähintään tarkastuttaa itse tehty avioehto juristilla.
Asiallinen ulkoasu ja kieli ehkäisee mahdollisia riitaisuuksia ja tulkinnanalaisuuksia.
– Itse juristina sanoisin, etten ottaisi riskiä siinä, että avioehtoon jää varaa tulkinnalle. Se on hyvin virallinen ja tärkeä, viranomaiselle rekisteröitävä asiakirja. Eli suosittelen siinä aina virallista esitystapaa.
Avioehtoa ei siis kannata sutaista kihlajaisten jälkeen nenäliinaan tai ruokalistan takapuolelle.
– Nenäliinaan kirjoitettu avioehto voisi toki periaatteessa täyttää mainitut muotovaatimukset, mutta tila siinä ei ehkä riittäisi. Ihan perusmuotoinen avioehto on yleensä yksinkertaisimmillaankin yhden tai kaksi A4-sivua. Kannattaa ottaa huomioon myös se, että avioehto pitää rekisteröidä, eli perinteinen paperiversio helpottaisi käsittelyä, Ruuskanen naurahtaa.
Vähintään itse tekemänsä avioehto pitäisi tarkistuttaa juristilla.
– Tarkastamme paljon itse tai mallipohjalla tehtyjä asiakirjoja, eikä minulle ole tullut vastaan vielä yhtäkään, jossa ei olisi ollut jotakin korjattavaa.
Puolisoiden avio-oikeuden toistensa omaisuuteen päättää vain ositus. Jatkossa tilanne saattaa olla erilainen, sillä hallitus on ehdottanut määräaikaa, jonka jälkeen avio-oikeus vanhentuisi. Ehdotettu määräaika on kymmenen vuoden kuluttua avioerosta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.
Lue myös:
Avioero ei päätä oikeutta toisen omaisuuteen: "Tosi iso asia, josta harvemmin tiedetään"
Mistä tiedän, onko minulla avioehto? Juristi kertoo, miten asian voi tarkistaa
Mitä järkeä on mennä naimisiin? Avioliiton edut voivat yllättää
Asianajaja kertoo, millaisissa tilanteissa avioehdon laatiminen on tarpeen – "Kaikkien kannattaisi harkita"
Katso myös: Avioehtoko epäromanttinen? Asianajaja toista mieltä – "Voi miettiä, onko se hyvä lähtökohta avioliitolle"
10:00