Mainos

Tiedätkö mitä tehdä, jos lapsesi jännittää koulua? Katso asiantuntijan vinkit

Jännittäminen on koulun aloittamisen suhteen on normaalia ja ymmärrettävää.

Reppu on pakattu, uudet housut viikattu. Penaali on täynnä tuoksuvia pyyhekumeja, niitä hedelmänmuotoisia. Tänään se tapahtuu: koulu alkaa.

Jännittäminen on koulun aloittamisen suhteen on normaalia ja ymmärrettävää. Koulumaailma voi olla raaka: tutkimusten mukaan kiusaamisen uhrien määrä pienenee lasten vanhetessa. Toisin sanoen kiusaaminen on siis yleisimmillään alakoulun alaluokilla, kertoo Juuso Repo, nuorisotyön päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. 

– Jännittämisen aiheet voivat olla lapsilla hyvin monenlaisia, ja toiset ovat temperamentiltaan herkempiä kuin toiset. Jos vanhempi ei ole itse ollut koskaan sosiaalisesti arka, hänen voi olla vaikeampi sietää omalle lapselleen normaalia tapaa jännittää ja olla epävarma, Repo kertoo.

Ei aina tarvitse uskaltaa

Lasta saatetaan jännityksen keskellä neuvoa olemaan rohkea ja pärjäämään. Lapsen pelkoja voisi kuitenkin lähestyä rohkaisemisen sijaan hyväksymisen kautta.

– Jännitysten tai pelkojen ilmaantuessa lapsi tarvitsee vanhemmaltaan aikaa ja tukea. Lapsen pelko on usein sellaista, että hän ei sitä itsekään käsitä. Lasta kannattaa kuunnella, se jo sinällään voi helpottaa, Repo sanoo.

Koska lapset ovat temperamenteiltaan erilaisia, eivät "pure hammasta ja uskalla" -tyyppiset ohjeet ole aina paras lähestymistapa.

– Lasten pelkoja ei kannata mitätöidä. Paljon suurempaa rohkeutta on tehdä joku asia jota pelkää, kuin tehdä jotain jota ei pelkää lainkaan. Toiset lapset ovat herkempiä ja pelkäävät useammin kuin toiset, Repo kuvaa.

– Jo pienetkin asiat voivat helpottaa, vaikka lapsen saattaminen kouluun. Pelot useimmiten katoavat, kun lapsi tottuu uuteen opettajaan, ja luokan ja koulun sääntöihin. Asiasta kannattaa jutella myös muiden lasten vanhempien tai koulun opettajan kanssa.

Vinkkejä elämänmuutokseen

  • Uusi elämisen rytmi löytyy pikku hiljaa.
  • Valmistaudu itse henkisesti koulun alun aiheuttamiin tuntemuksiin. Sinulla on lupa olla surullinen, mutta on tärkeää, että viestit lapsellesi, että kaikki on hyvin. Älä esimerkiksi itke "koulusuruasi" aamuisin lapsen nähden.
  • Voitte jutella ja kerrata lapsen kanssa yhdessä asioita, joista päivä koostuu: aamulla kävelemme bussipysäkille, koulussa on tunti, siellä tapahtuu tätä…
  • Jos lapsi lähtee aamulla itsenäisesti kouluun, sovi, että soitat hänelle ennen lähtöä. 
  • Kiire hermostuttaa sekä lapsia että aikuisia. Aamulähtöjä voi pyrkiä valmistelemaan jo illalla niin, että aamu on leppoisampi. Lapsi voi itse valita vaatteet ja pakata repun.
  • Jos tuot lapsen aamulla kouluun, älä viivytä lähtöäsi. Toivota mukavaa päivää, hyvästele ja lähde. Viesti omalla käytökselläsi, että kaikki sujuu hienosti.
  • Kun haet lapsen tai hän tulee kotiin, osoita iloa jälleennäkemisestä. Kuuntele päivän kuulumiset ennen muihin puuhiin ryhtymistä. Lapsi voi myös osallistua kodin puuhiin, esimerkiksi pöydän kattamiseen, ja jutella samalla.
  • Anna lapselle lupa ja tila kertoa myös asioista, jotka eivät tunnu mukavilta.
  • Osallistu vanhempainiltoihin ja kasvatuskeskusteluihin. Niissä kuulet henkilökunnan näkemyksistä ja voit itse kertoa omista toiveistasi ja havainnoistasi. Vanhempien ja henkilökunnan avoin yhteistyö on lapsen etu.

Lähde: MLL.fi

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.