Korvakorujen historia on pitkä ja värikäs; vuosisatojen saatossa korvakoru on ollut paitsi esteettinen koriste myös sosiaalista, yhteiskunnallista tai uskonnollista asemaa ilmaiseva merkki.
Korva on tärkeä ruumiinosa ja muinoin uskottiin, että jumalat ja sankarit syntyvät äitinsä korvasta. Näin tärkeän aukon suojaksi kiinnitettiin korvakoru, sillä pelättiin, että myös sielu voi vilahtaa karkuun korvan kautta.
Toisaalta korvakorujen – tai ehkä lähinnä niissä käytettyjen materiaalien – taikavoimien uskottiin parantavan silmä- ja korvasairauksia. Korvakoruja käyttivät niin naiset kuin miehetkin, ja usein myös lapset. Nykymiesten tapa käyttää vain yhtä korvakorua pohjautuu menneiden aikojen keikkatyöläisiin: merimiehet käyttivät vain yhtä korvakorua osoittamassa, että parin toinen puolisko odottaa morsiamen kätköissä kotisatamassa.
