Koruna suomalainen timantti – onko se mahdollista?

Timanteista kuuluisimmat ovat tulleet Intiasta ja Etelä-Afrikasta. Useimpien kihla- ja vihkisormuksissakin komeilevat ulkomaiset timantit, joiden alkuperämaasta ei yleensä ole tarkempaa tietoa. Vaikka tähän mennessä Suomesta löytyneet timantit ovatkin olleet pikkuruisia, tulevaisuudessa saattaa olla mahdollista saada omaan sormukseensa kotimainen kivi.

Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kari A. Kinnunen kertoi Helmelle Suomen vähitellen eteenpäin porskuttelevan timanttikaivostoiminnan mahdollisuuksista. Tärkeitä virstanpylväitä matkalla kohti suomalaisia timanttisormuksia ovat olleet ensimmäiset suomalaisista timanteista tehdyt korut.

Ensimmäinen suomalainen timanttikoru

Vuonna 2002 esiteltiin ensimmäiset kotimaiset timanttikorut. Timo Nupposen suunnittelemaan koruun oli istutettu noin yhden millimetrin läpimittainen Kaavin raakatimanttikide. Koru sai löytöpaikkansa mukaisesti nimekseen Kaavin tähti. Korusarjan oli ideoinut ja valmistanut suomalainen Eva ThoreninA & G Mining Oy.

– Yhtään suomalaista timanttia ei ole vielä viistehiottu briljantiksi. Yrityksiä on tehty, mutta kiteiden pieni koko ja tarvittavan hiontatietämyksen ja hiontalaitteistojen puuttuminen ovat olleet esteenä. Koemarkkinointimielessä suunniteltuihin koruihin istutettiin pieniä suomalaisia raakatimanttien kiteitä, Kinnunen selventää.

Ensimmäiset suomalaiset timanttikorut olivat pääasiassa riipuksia. Kinnusen mukaan suomalaiset raakatimanttikiteet ovat hankalia sormuskiviä, sillä ne tarttuvat karheutensa vuoksi helposti tekstiileihin.

Suomella lupaavat mahdollisuudet timanttimaana

Suomi kuuluu ikivanhaan kallioperään Kanadan ja Siperian timanttikaivosalueiden tapaan. Timantinetsinnän kannalta Suomi on siis yksi mielenkiintoisimmista uusista kohteista. Timanttikaivoksen rakentaminen voi kuitenkin arvioiden mukaan viedä jopa vuosikymmeniä. Etenkin lama-aikaan timanttibisneksen kaltaiset riskialttiit sijoituskohteet jäävät helposti turvallisempien sijoituskohteiden jalkoihin.

– Suomi on ainoa Euroopan maa, jolla on näillä näkymin hyvät mahdollisuudet omaan timantintuotantoon. Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta muualta Euroopasta on geologisesti arvioiden vähäiset mahdollisuudet löytää taloudellisesti kiinnostavia timanttiesiintymiä, Kinnunen kertoo.

Suomalaisista timanteista voi tulla kuuluisia

Timantit ovat maapallon eri esiintymissä melko samankaltaisia. Vaikka pääosa timanteista tuleekin Afrikasta, on mahdollista, että suomalaiset timantit nousevat kuuluisimmista timanttimaista löytyneiden aarteiden kanssa samalle arvostetulle viivalle.

– Suomalaiset timantit ja niiden emäkivilajit muistuttavat ehkä eniten Länsi-Afrikan Sierra Leonen Koidun alueen kiviä, Kinnunen kertoo.

Suomesta on kuitenkin tähän mennessä löydetty yhteensä vain noin 20 grammaa timantteja. Suomalaiset timanttikiteet ovat olleet myös hyvin pieniä, halkaisijaltaan vain noin yhden millimetrin. Tästä syystä suomalaisten timanttien arvoakaan ei ole pystytty vielä määrittelemään tarkkaan.

Suomalaisille timanteille oma tunnus?

Jos työ suomalaisten timanttien parissa etenee toivotusti, suomalaisia timanttikoruja tullaan tulevaisuudessa myymään todistetusti kotimaisena materiaalina. Timanttien alkuperää tullaan mahdollisuuksien kasvaessa vaalimaan tarkasti.

– Jonkinlainen tunnus tai lippu varmaan tulee löytymään tulevaisuuden suomalaisista timanteista. Vielä tämä ei ole mahdollista. Esimerkiksi Kanadan timanteista hiottuihin briljantteihin kaiverretaan lasersäteellä Polar Bear –tunnus, Kinnunen kertoo.

MTV3/Helmi

Teksti: Heli Kuitunen

Kuvat: Shutterstock