Asuntokaupan vahva alkuvuoden kehitys törmäsi seinään koronaviruksen myötä. Asuntovelallisia on huolettanut etenkin euriborien nousu.
Pääekonomisti Juhana Brotherus Hypoteekkiyhdistyksestä kertoo, että euribor korkojen kehitystä on seurattu tarkasti ja taustalla on pankkien välinen epäluottamus etenkin Etelä-Euroopassa.
– Lyhyellä aikavälillä on huoli, nouseeko euribor plussan puolelle. Nyt nämä liikkeet negatiivisella puolella ei asuntolainaajaa koske. Mahdollista on, että mennään pienelle plussan puolelle, Brotherus totesi Viiden jälkeen -ohjelmassa torstaina.
Lue myös: Koronarajoitukset voivat olla tarpeen vuoteen 2022 asti, ennustaa tutkimus – tauti voi jäädä kiertämään niin pitkään, että rokote on keksitty
Brotheruksen mukaan 2-5 vuoden päästä ollaan aiempaa matalammalla korkotasolla.
– Siinä mielessä asuntovelallinen voi olla korkojen kanssa varsin huoletta. Kyllä se suurin asuntovelallisen riski on oma työllisyys ja tulonäkymä, pääekonomisti arvioi.
Vahva alkuvuosi jäi lyhyeksi
Brotherus sanoi lähetyksessä asuntokauppojen määrän laskevan huhti-toukokuussa jopa 30-50 prosenttia. Vuoden ensimmäinen neljännes oli antanut positiivisia viitteitä, mutta ne katosivat koronaviruksen takia.
– Tilannetta voi kuvailla kuin ajeltaisiin autolla pitkin moottoritietä ja yhtäkkiä kurvattiin kuoppaiselle mökkitielle, pääekonomisti kuvaili lähetyksessä.
Asuntojen hinnoissa vuorostaan on odotettavissa 5-10 prosentin laskua, mikä on pääekonomistin arviolta samankokoinen kuin finanssikriisin aikana.
Ratkaisevinta tulee olemaan, miten pitkään hallituksen rajoitustoimet kestävät.
– Jos toimet pitenevät ja virusta ei saada kuriin, niin sitten ollaan synkemmässä laidassa. Jos toukokuun lopussa ollaan jo normaalisti, niin vielä parempi, Brotherus kommentoi.