Korkeasaaren johtaja: Koiviston työ jatkuu Korkeasaaressa

Korkeasaaren eläintarhassa jäädään kaipaamaan tarhan entistä johtajaa Ilkka Koivistoa.

- Kyllähän tämä oli surullinen uutinen koko eläintarhalle. Tämä on suuri menetys, sanoo Korkeasaaren nykyinen johtaja Jukka Salo.

Salo tunsi Koiviston kolmenkymmenen vuoden takaa.

Hänen mukaansa yksi Koiviston merkittävimmistä saavutuksista oli eläintarhojen ottaminen lajien suojelukäyttöön.

- Hän oivalsi 1960 ja 1970 -lukujen taitteessa, että eläintarhoilla on suuri merkitys lajien pelastamisessa. Hän oli siinä kansainvälisestikin eturintamassa, Salo sanoo.

Korkeasaaressa pyritään edelleen säilyttämään useita uhanalaisia lajeja. Korkeasaaren tunnus, uhanalainen lumileopardi, samoin kuin koko Kissalaakso, ovat Koiviston työn tulosta.

- Koivisto pystyi ratkaisemaan, miten harvinaiset lajit saadaan tarhassa säilymään, Salo summaa.

Nykyinen Korkeasaari onkin Salon mukaan Koiviston merkittävin seuraaja.

- Täällä on lähes sata asiantuntijaa ja eläintenhoitajaa, jotka jatkavat samoilla linjoilla, kuin Koivisto toivoi. Teemme sitä samaa työtä, jonka Ilkka aikoinaan käynnisti.

Antoi inspiraation

Salo kertoo saaneensa kipinän opiskella eläintieteitä nimenomaan Koiviston ja hänen silloisen vaimonsa Sesse Koiviston kirjoista.

- Koivisto oli äärettömän hyvä biologisen tiedon kansantajuistaja. Hän pystyi kertomaan eläimistä ja luonnosta kirjoissaan niin, että hyvin moni kiinnostui niistä.

Parin vuoden takaisessa Huomenta Suomen haastattelussa Koivisto sanoi, ettei hän päässyt Korkeasaaren rakentamisessa alkua pidemmälle. Koivisto olisi halunnut liittää Mustikkamaan Korkeasaareen, jotta isot eläimet saisivat enemmän tilaa ja niiden määrää olisi voitu lisätä.

Eläintarhan nykyinen johtaja ei usko, että Koivisto olisi pettynyt Korkeasaareen.

- Hänen aikanaan oli paljon suunnitelmia. Lisätilaa ei kuitenkaan tarvittu, sillä Korkeasaarella on paljon yhteistoimintaa muiden tarhojen kanssa.

Lue myös:

    Uusimmat