Pentti Matikainen kuuluu kiistatta Suomen jääkiekkohistorian merkittävimpiin hahmoihin. Hän oli myös kiistanalainen hahmo. Kovan ulkokuoren takana eli kuitenkin lämmin ja tunteellinen ihminen, kirjoittaa MTV Urheilun Kasperi Kunnas.
LUE MYÖS: Pentti Matikainen on kuollut
LUE MYÖS: "Penan kanssa oli helppo olla" – legendaarisen olympiajoukkueen kapteeni muistelee edesmennyttä valmentajaa
Takatukka, viikset, purukumi. Kovat otteet. Karisma. Brändi.
Pentti Matikaisen rakkaus jääkiekkoa kohtaan syttyi 1960-luvun alussa, kun hänen isänsä työyhteisö onnistui hankkimaan Joensuuhun valaistun kaukalon.
Matikainen tiesi jo varhain menettäneensä sydämensä jääkiekolle. Niin oli käydä ihan kirjaimellisestikin parikymmentä vuotta sitten.
Sydäninfarkti ja sitä seurannut pallolaajennus saivat 51-vuotiaan jääkiekkopomon pysähtymään. Ketjupolttaja jätti tupakan ja ruokavalio laitettiin uusiksi, minkä seurauksena painoa lähti kymmeniä kiloja. Hän säilytti terveelliset elämäntavat lopun elämäänsä.
Lähipiirille Matikainen oli Pena, mutta jääkiekkopiireissä lempinimi Fööni eli pitkään. Nimen keksi 80-luvulla HIFK-pomo Frank Moberg. Hiustenkuivaaja oli aina matkassa ja myös käytössä. Mobergilta Matikainen peri HIFK:n toimitusjohtajan tehtävän.
Harva urheilupomo on ollut yhtä näkyvässä roolissa kuin Matikainen HIFK:ssa. Hänet miellettiin menestyjäksi, mutta kun menestystä ei tullut, kritiikki oli armotonta. Se myös loi pitkäksi aikaa varjon hänen aiempien saavutustensa ylle.
Potkut HIFK:sta vuonna 2008 olivat koko uran kovin paikka. Kuin tikari selkään, Matikainen itse kuvaili.
Matikainen osasi suhtautua välirikkoon viime vuosina jo huumorillakin. Jos jotain HIFK-tavaraa olisi vielä löytynyt mökin kätköistä, niin ”pois pitää heittää, muuten tulisi ihottumaa”.
Asiat saattoivat kirvellä pitkään, mutta katkeraksi Matikainen ei koskaan ryhtynyt, vaikka aihetta olisikin ollut.
Viime syksynä Matikainen kertoi julkisuuteen eläketuloriidastaan Jääkiekkoliiton kanssa. Matikainen olisi toivonut edes jonkinlaista kädenojennusta ja vastaantuloa, mutta juridisesti asiassa niskan päällä ollut liitto pysyi kannassaan loppuun asti järkkymättömänä. Ehkä moraalisin perustein olisi ollut syytä joustaa.
Jäätyään sivuun näkyvästä arkityöstä jääkiekon parissa Matikainen tuntui viime vuosina viimein saavan ansaitsemaansa tunnustusta. Hän oli itse urastaan ja saavutuksistaan äärimmäisen ylpeä. Lisää ylpeydenaihetta tuli vuonna 2021, kun presidentti Sauli Niinistö myönsi Matikaiselle liikuntaneuvoksen arvonimen.
Julkisuuteen Matikainen näyttäytyi kovana ja vahvana johtajana. Hän oli oma brändinsä. Läheisilleen hän kuitenkin oli valtavan lämmin ja vahvasti tunteellinen ihminen. Hän piti huolta ystävistään. Soitti usein perään varmistaakseen, että mökkimatka oli sujunut turvallisesti.
Vakava sairastuminen laittoi asiat mittasuhteisiin. Eläkeriita oli toissijaista, kun päällimmäisenä oli huoli läheisistä sekä tietenkin itsestä. Sairaana Matikainen turvautui myös uskoon.
Kuolinuutisiin on yleistynyt näennäisen ylevä muotoilu, jonka mukaan ihminen ”häviää taistelun syöpää vastaan”. Ikään kuin kyse olisi urheilulajista, jossa puhdas tahdonvoima voi ratkaista kohtalon. Siitä ei Pentti Matikaisen kohdalla jäänyt elämänlanka kiinni – hän ei koskaan luovuttanut.
1:52