Kylmääviä lukuja, joiden vuoksi pelkään olla nainen | MTV Uutiset
Kommentti: Pelkään olla nainen Suomessa – kylmäävät luvut paljastavat karun todellisuuden
10 000 ihmistä, mukana joukossaan presidentti Tarja Halonen, ilmaisi huolensa naisten oikeuksien ja tasa-arvon tilanteesta historiallisella naistenpäivän marssilla maaliskuussa 2025 Helsingissä.MTV
Yllä sekalainen koonti uutisotsikoita, jotka kaikki kertovat samasta ilmiöstä: naisvihasta.
Vaikka naiset ovat tehneet vuosikymmenet töitä tasa-arvon eteen ja paljon on jo saavutettu, taantuivat naisten oikeudet YK:n mukaan lähes neljäsosassa maailman maista viime vuonna.
Donald Trumpin astuttua virkaan toiselle presidenttikaudelleen Yhdysvalloissa naisvihamielinen liikehdintä on ottanut tuulta alleen.
Google poisti kalenteristaan naistenpäivän, Metan uudistuneiden sääntöjen mukaan naisia saa kutsua talousesineiksi tai omaisuudeksi ja korkeimman oikeuden päätös, joka suojeli naisten oikeutta aborttiin, kumottiin.
Miksi minä, suomalainen valkoinen avioliitossa oleva heteronainen, olen huolissani tästä kehityssuunnasta?
Koska Yhdysvallat on yksi maailman johtavista suurvalloista ja yksi Suomen merkittävimpiä ulkopoliittisia kumppaneita.
Mitä Amerikka edellä, sitä maailma perässä.
Yhdysvallat voivat esimerkeillään ja valtasuhteillaan vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä meidän naisten tilanne on Euroopassa ja Suomessa huomenna.
Kyseessä on maailmanlaajuinen epidemia: joka kymmenes minuutti nainen tai tyttö tapetaan kumppanin tai oman perheenjäsenen toimesta.
Eurooppa ja Suomi keikkuvat naisiin kohdistuvan väkivallan tilastoissa surullisen korkealla.
Suomessa asuvista 18–74-vuotiaista naisista 53 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, seksuaalista väkivaltaa ja/tai psykologista väkivaltaa parisuhteessaan elämänsä aikana.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat suomalainen rakenteellinen ihmisoikeusongelma, jonka seuraukset ovat usein traagiset.
Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan vuonna 2021 raiskausrikosten uhreista 97 prosenttia oli naisia, 3 prosenttia miehiä.
Hengästyttävää ja raskasta luettavaa, mutta arkipäivää niin monelle naiselle Suomessa.
Kommentti jatkuu alla.
Asian ytimessä.doc: Vihan vastarinta
Vuonna 2022 Anna Bisi kertoi poliisille, että hänet on raiskattu. Keskusteluissa poliisin kanssa hän koki tulleensa vähätellyksi. Sama tuomio odotti sosiaalisessa mediassa.
Kolme vuotta tapahtuman jälkeen Anna odottaa edelleen asian etenemistä ja taistelee etenkin sosiaalisessa mediassa rehottavaa naisvihaa vastaan. Hän ei kuitenkaan ole vastarinnassaan yksin.
18:28Voit katsoa dokumentin maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Tarja Halonen ja 10 000 suomalaista – lupaus paremmasta
Synkistä luvuista ja kohtaloista huolimatta, naisilla on lupa elää toiveikkaina.
Suomi on ottanut tärkeitä tasa-arvon edistysaskeleita 2020-luvulla.
Uusi suostumusperustainen seksuaalirikoslaki astui voimaan 1.1.2023. Laissa on keskeistä rikoksen uhrin oma tahto.
Raiskaus on sukupuoliyhteys sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.
Samassa uudistuksessa seksuaalisen ahdistelun määritelmä seksuaalirikoslaissa muuttui. Nyt seksuaalista ahdistelua voivat olla myös viestin tai kuvan lähettäminen tai esittäminen, kuvan ottaminen tai itsensä paljastamista ilman toisen suostumusta.
Vuonna 2000 Suomi sai ensimmäisen naispuolisen presidentin ihmisoikeuksien puolustajasta Tarja Halosesta.
Naistenpäivänä 8.3.2025 naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta järjestettiin Suomessa historiallisen suuri marssi.
Lähes 10 000 ihmisen suusta kantautui ilmoille: Rakkaudella ja raivolla! Kaikkien naisten puolesta!
Erityisen kiitollinen olen jokaiselle paikalla olleelle miehelle. Naisvihaa ei kitketä pois naisvoimin vaan yhteisvoimin.
Kuten paikalla ollut presidentti Halonen asian kiteytti:
Emme voi ottaa edes jo saavutettuja oikeuksia itsestäänselvyyksinä – siksi minäkin olin mukana tällä naistenpäivän marssilla. Jotta tasa-arvo menisi eteenpäin, ei taaksepäin.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
