Suomen talouden kasvu on ollut odotettua nopeampaa, ja kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan. Noususuhdanne ei kuitenkaan riitä oikaisemaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa, arvioi valtiovarainministeriö tuoreessa ennusteessaan.
Valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuoteen kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2026, 1,8 prosenttia vuonna 2027 ja 1,5 prosenttia vuonna 2028. Vielä kesäkuussa ennuste tälle vuodelle oli 0,8 prosentin kasvu.
Kesäkuussa tilastojen tarkentuminen nosti arviota myös vuosien 2024 ja 2025 talouskasvusta ja työn tuottavuudesta. Kasvun piristyminen näkyy laajasti taloudessa, ja näkymät ovat kirkastuneet sekä yrityksissä että kotitalouksissa. Kasvun vahvistumisesta huolimatta talouden kuva ei ole yksiselitteisen myönteinen.
Työllisten määrä alenee edelleen eikä asuntomarkkinoiden ja asuntorakentamisen toipumisesta ole vielä merkkejä.
– Näyttäisi, että jarru, joka jumitti kysynnän ja tuotannon kasvua viime vuoden aikana, olisi hellittämässä ja taloudessa olisi nyt eväitä perinteiseen kunnon noususuhdanteeseen, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriön tiedotteessa.
– Julkisessa taloudessa käänne on sen sijaan jäämässä vaisuksi, sillä suhdannenousu ei riitä oikaisemaan rakenteellista epätasapainoa, joka julkiseen talouteen on syntynyt.
Ennuste on tehty budjettiriihen käyttöön eikä siten sisällä vielä tietoa Googlen datakeskushankkeista, jotka lisäävät investointeja ennakoituakin enemmän vuosina 2027 ja 2028.
Työllisyys kasvuun vuonna 2027
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyys kääntyy kasvuun vasta vuonna 2027.
Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,3 prosenttiin vuonna 2026 ja laskevan sen jälkeen alle kymmenen prosentin.
Talouskasvu ei riitä kääntämään julkista taloutta kestävälle uralle. Suhdanteen kääntyminen ja kasvun vahvistuminen kohentavat julkisen talouden synkkää näkymää vain hiukan.
Julkisyhteisöjen alijäämä syvenee tänä vuonna 4,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen, kun puolustushankinnat lisääntyvät voimakkaasti. Vuonna 2027 alijäämä kasvaa 4,5 prosenttiin, kun erityisesti paikallishallinnon alijäämä kasvaa.
