Mainos

Kommentti: Niitä odotellessa – kirjoittivat valtiovarainministeriön virkamiehet karussa talouskatsauksessaan. Mitä he sitten odottavat?

4:47

Valtiovarainministeriön virkamiesten tänään julkistama Taloudellinen katsaus ja erityisesti sen esipuhe ovat karua luettavaa. Aamun infosta ja katsauksen esipuheesta löytyy kolme kohtaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Voisi jopa sanoa, että ilmassa on rahaministeriön turhautumista, kirjoittaa MTV uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Talouskasvu hyytyy siis vajaaseen prosenttiin lähivuosina. Sillä ei paljon mällätä. Toivo onkin nyt meissä kansalaisissa, että pidämme taloutta pyörimässä – kuluttamalla.

Hallituksen tähän mennessä sovituin toimin työllisyystavoitteeseen ei virkamiesten mukaan päästä ja työllisyysaste jäisi 73,1 prosenttiin. Se tarkoittaa, että julkinen talous olisi alijäämäinen 3,7 miljardin verran vuonna 2023.

Velkataakka on kuitenkin vielä pahempi, jos luvusta putsataan pois tilannetta kaunistavat työeläkelaitosten sosiaaliturvarahastot. Tässä on siis ensimmäinen kohta, johon kannattaa pysähtyä. Ja tämä on suora lainaus:

– Julkisen talouden rahoitus on 1,4 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä on 5,5 miljardia euroa, kirjottavat virkamiehet.

5,5 miljardia!

Siis ihan jotain muuta kuin hallitusohjelman kirjaus talouden tasapainosta 2023. Siinäpä sitä on pähkinää, kahvia ja kampaviineriä purtavaksi, miten tämä tehdään. Ainakin keskusta on sitoutunut julkisesti ja hallitusohjelman kirjauksilla talouden tasapainottamiseen tai muuten…

Virkamies varoittaa hyvinvointivaltion rahoituksesta

Toinen huomion arvoinen kohta oli tänään osastopäällikkö Mikko Spolanderin tiedoteparahdus heikosta kasvusta:

– Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin!

Huutomerkki ei ole muuten toimittajan liioittelua, vaan osastopäällikön tyylivalinta.

Pääministeri Antti Rinne on sanonut julkisesti, että hän ei aio perua eläkekorotuksia tai perusturvan parannuksia. Luupin alle saattavat joutua ns. kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit. Mutta niissäkin on sellaisia, joista voi olla vaikea luopua. Nyt hallitus on lähtenyt kasvattamaan menoja etupainotteisesti miljarditolkulla.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä kiirehti tänään MTV uutisten haastattelussa hallituksen työllisyystoimia, joita pohtimassa on seitsemän työryhmää. Mukana on keskenään erimielisiä työmarkkinajärjestöjä. Kun SAK korostaa työnhakijoiden yksilöllistä palvelua, EK haluaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta.

Eri tahot korostavat nyt kilpaa miten tärkeää maltilliset palkankorotukset ovat. Liittojen palkkapöydät eivät ole kuitenkaan hallituksen käsissä. Paremminkin liian innokkaita poliitikkoja on hätistelty kauemmas. Palkkakierroksesta näyttää tulevan myrskyisä.

Lopuksi sitten se kolmas kohta virkamiesten katsauksesta. Hallituskausi on vasta alussa ja vielä on toivoa. Keinoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on monia. Virkamiehet uskovat, ainakin viran puolesta, että hallitus on myös sitoutunut työllisyystoimiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ja päättävät esipuheensa lakoniseen toteamukseen:

– Niitä odotellessa. Aikaa on annettu syksyn 2020 budjettiriiheen saakka.

Voiko sen paremmin sanoa. Niitä odotellessa. Virkamiehet tekevät, kun käsky käy. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja