Kommentti: Huoltovarmuuskeskuksen johto heitettiin kerrosbussin alle – virkamiehet uhrattiin maskisotkussa

Huoltovarmuuskeskuksen jutun esitutkinta on kylmäävää luettavaa politiikan tapahtumista. Se kuvaa paitsi koronakevään 2020 paniikkia, myös sitä, miten virkamiehistä tehtiin sijaiskärsijöitä, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.

Syyttäjät päättivät viime viikolla, ettei huoltovarmuuskeskuksen (HVK) johtoa vastaan nosteta syytteitä luottamusaseman väärinkäytöstä. Se oli oikea ratkaisu sen valossa, mitä keskusrikospoliisin torstaina julkaisema esitutkinta-aineisto tapahtumista kertoo.

Tutkinta nivoutui huoltovarmuuskeskuksen viiden miljoonan euron maskikauppaan Kiinasta liikemies Onni Sarmasteen välityksellä. Se ei onnistunut, koska tuotteista saatiin Suomeen vain osa, eivätkä ne täyttäneet kirurgisia standardeja.

Näin maskitilanne kehittyi

Tilanne oli kokonaisuutena huomattavasti monimutkaisempi. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriön ala oli varautunut puutteellisesti pandemiatilanteeseen. Sairaanhoitopiireissä ei ollut maskeja sellaisia määriä, joita STM:n ohje edellytti. Helmikuussa 2020 STM siirsi maskihankinnat HVK:n tehtäväksi.

Ongelma oli se, että maskeja ei ollut juurikaan saatavissa maailmalta. Kysyntä ylitti tarjonnan.

Eikä huoltovarmuuskeskus ollut nopean toiminnan kriisihankintaorganisaatio, vaan päinvastoin. Se oli tehnyt kauppoja rauhalliseen tahtiin harkinnan ja taustatarkastusten jälkeen. Nyt sellaiseen ei ollut mahdollisuuksia.

Maaliskuun alussa turkkilainen toimija oli tarjonnut HVK:lle sairaalatason maskeja, mutta myyjää oli pidetty epäilyttänä ja kaupat jäivät tekemättä. 

Maaliskuun loppupuolella tilanne oli kriittinen. Maskeja todella tarvittiin lisää ja varmuusvarastot oli avattu.

STM pyysi 24. maaliskuuta 2020 huoltovarmuuskeskusta hankkimaan lisää maskeja. Silloin Suomi oli jo poikkeustilassa, valmiuslaki voimassa ja Uusimaa suljettu. HVK:n hallitus hyväksyi STM:n tukipyynnön.

Esitutkinta-aineisto kuvaa, miten poliitikot painostivat HVK:n johtoa, kun maskeja ei maailmalta löytynyt.

Kuvassa ote silloisen toimitusjohtaja Tomi Louneman kuulustelusta. Hänen mukaansa STM toimi kaksinaamaisesti, koska ensin se siirsi oman hallinnonalansa tehtävän HVK:lle ja tämän jälkeen tietoisena vallitsevasta tilanteesta painosti hankkimaan suojaimia nopealla aikataululla.

hvk1

Maskikauppoja teki ensisijaisesti osastonjohtaja Jyri Hakola. Alla ote hänen kuulustelustaan.

hvk2

Hakola kertoi kuulusteluissa, että 20. maaliskuuta tilanne oli muuttunut ja maskitarjouksia tuli. Yhteydenottoja myyjiltä tuli tuhansia ja kauppoja tehtiinkin kymmenillä miljoonilla. 

Tässä tilanteessa keskuksessa ohitettiin hankintaprosessikaaviot. Hankintaohjeen mukaan Hakola ei olisi saanut tehdä viiden miljoonan kauppaa, vaan korkeintaan 30 000 euron. 

Sarmasteen lasti oli lähtövalmiina

Kauppoja tehtiin paitsi maskeista myös ruumispusseista, käsineistä, lääkkeistä ja terveydenhuollon laitteistoista.

Näyte-eriä ei tuolloin maskikaupassa tilattu ja kaupat piti tehdä pian. Muuten joku muu vei maskierän. Tavara liikkui Kiinasta vasta kun tavara oli maksettu.

Mutta tehtyjen kauppojen toimitusajat olivat viikkoja. Sairaalatason maskeja tarvittiin heti. Liikemies Sarmaste erottui joukosta, koska hänen mukaansa Kiinassa oli lasti lähtövalmiina.

– STM:n tasolta viestitettiin, että täytyy tarttua kaikkiin suojaineriin kiinni, mitä saatavilla on. Tätä viestiä tuotiin STM:n valmiusyksikön palavereissa, Hakola kertoi.

HVK:ssa oli tieto Sarmasteen veroveloista, mutta kauppoja päätettiin jatkaa.

– Edelleenkin oli sama kuka tavaraa toimittaa Suomeen, jos tuote vastaa tarvettamme, Hakola totesi.

Sarmasteen maskien hinta ei poikennut muista ja paperilla laatu vastasi sitä mitä etsittiin.

Alun perin Sarmasteen maskit piti hakea Kiinasta 31. maaliskuuta, mutta se viivästyi. Hakola kertoi kuulustelussa miten tilanne eteni.

hvk3

Ministeri Pekonen twiittasi 7.4. ennen kuin kone Kiinasta laskeutui.

hvk4

Sarmaste oli kertonut, että toimitus sisälsi 2 050 000 kappaletta kirurgisia maskeja, mikä oli 50 000 enemmän kuin oli tilattu. Sen sijaan siinä olisi vain 229 200 kappaletta FFP2 suojainta tilatun 1,1 miljoonan kappaleen sijaan.

Laatu ei kuitenkaan ollut sitä mitä piti. Täysin hyödyttömiä ne eivät olleet, koska niitä saatettiin käyttää tavallisina suu- ja nenäsuojina. Tämä ei ollut kovinkaan poikkeuksellista tuohon aikaan. Suomessa piti esimerkiksi tuhota toukokuussa erä EU:sta saatuja maskeja kelvottomina. 

Huoltovarmuuskeskus teki rikosilmoituksen 

Mutta maskiskandaali tuli julki ja HVK näyttäytyi sakeassa sopassa hyväuskoisena hölmönä.

Toimitusjohtaja Tomi Lounema irtisanoutui tehtävästään 10. huhtikuuta, kun pääministeri Sanna Marin ilmoitti, ettei Lounema nauti hänen luottamustaan.

Johtoryhmään kuuluneiden Asko Harjulan ja Jyrki Hakolan työvelvoite päättyi seuraavana päivänä ja heidät irtisanottiin.

Huoltovarmuuskeskus teki rikosilmoituksen maskikauppiaasta 14. huhtikuuta. Siitä ilmoitti HVK:n hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström. Hän kertoi tuolloin julkisuuteen, ettei tiennyt kaupoista Sarmasteen kanssa.

Tosiasiassa Lounema oli kertonut asiasta sähköpostilla, mutta Lundström ei ollut lukenut toimistusjohtajan viestiä.

"Minulla on tälläkin hetkellä 4889 sähköpostia lukematta. Saan päivässä satoja viestejä ja huomasin Louneman viestin vasta siinä vaiheessa, kun aloin pääsiäisen jälkeen tekemään tapahtumista aikajanaa", hän kertoi poliisille. Lounema oli tuolloin jo irtisanoutunut.

Poliisitutkinta laajeni myöhemmin Huoltovarmuuskeskuksen työntekijöihin. 

Maskitilanne parani huhtikuussa, kiitos pääosin Hakolan tekemien muiden kauppojen. HVK teki 14.2.–11.4 välillä kaikkiaan 27 suojainvälinekauppaa. Sarmasteen tilaus oli vain yksi näistä. 

Virkamiehet uhrattiin

Tämä on opettavainen ja surullinen tarina siitä, miten virkamiehet uhrattiin vaikeassa tilanteessa sijaiskärsijöinä. Heidät heitettiin kerrosbussin alle. Ja vielä peruutettiin päälle.

On oikein, että syytteitä johtoa vastaan ei nostettu, vaikka menettelyohjeita ei noudatettu.

Johtajat olivat syyttäjien mukaan voineet käsittää tilanteen sellaiseksi, että heidän menettelynsä oli oikeutettua ja puolusteltavaa terveydenhuollon romahtamisen estämiseksi.

Huoltovarmuuskeskuksen johtajilla tarkoitus pyhitti keinot. Poliitikoilla ei.


______________________

Korjaus klo 12.22. 

Tekstissä todettiin aiemmin virhellisesti, että Huoltovarmuuskeskus teki rikosilmoituksen työntekijöistään. Rikosilmoitus tehtiin maskikauppiaista. Poliisi laajensi tutkinnan työntekijöihin myöhemmin.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja