Huoltovarmuuskeskuksen jutun esitutkinta on kylmäävää luettavaa politiikan tapahtumista. Se kuvaa paitsi koronakevään 2020 paniikkia, myös sitä, miten virkamiehistä tehtiin sijaiskärsijöitä, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
Syyttäjät päättivät viime viikolla, ettei huoltovarmuuskeskuksen (HVK) johtoa vastaan nosteta syytteitä luottamusaseman väärinkäytöstä. Se oli oikea ratkaisu sen valossa, mitä keskusrikospoliisin torstaina julkaisema esitutkinta-aineisto tapahtumista kertoo.
Tutkinta nivoutui huoltovarmuuskeskuksen viiden miljoonan euron maskikauppaan Kiinasta liikemies Onni Sarmasteen välityksellä. Se ei onnistunut, koska tuotteista saatiin Suomeen vain osa, eivätkä ne täyttäneet kirurgisia standardeja.
Näin maskitilanne kehittyi
Tilanne oli kokonaisuutena huomattavasti monimutkaisempi. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriön ala oli varautunut puutteellisesti pandemiatilanteeseen. Sairaanhoitopiireissä ei ollut maskeja sellaisia määriä, joita STM:n ohje edellytti. Helmikuussa 2020 STM siirsi maskihankinnat HVK:n tehtäväksi.
Ongelma oli se, että maskeja ei ollut juurikaan saatavissa maailmalta. Kysyntä ylitti tarjonnan.
Eikä huoltovarmuuskeskus ollut nopean toiminnan kriisihankintaorganisaatio, vaan päinvastoin. Se oli tehnyt kauppoja rauhalliseen tahtiin harkinnan ja taustatarkastusten jälkeen. Nyt sellaiseen ei ollut mahdollisuuksia.
Maaliskuun alussa turkkilainen toimija oli tarjonnut HVK:lle sairaalatason maskeja, mutta myyjää oli pidetty epäilyttänä ja kaupat jäivät tekemättä.
