Mainos

Kirja-arvio: Onko ujous kuin huonosti istuva puku?

Ramón Gómez de la Serna: Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja. Into. 2018. 92 s.

Tuntuuko siltä, että kova leipä on kuin vastasyntynyt fossiili? Kissaihmiset saattavat ajatella, että kissa syntyy suoraan eläkkeelle.

En ollut aiemmin kuullut Ramón Gómez de la Sernasta (1888-1963), Lorcan, Buñuelin ja Jorge Luis Borgesin aikalaisesta ja kumppanista. En ollut liioin kuullut gregueríasta.

De la Sernan kirjan esipuheessa suomentaja Arto Rintala esittelee sekä miehen että greguerían. Jälkimmäinen on ”leikillisyyden ja huumorin yhdistämistä metaforisiin ilmauksiin ja runokuviin”.

Vapaa assosiaatio, yllätyksellisyys, surrealistien tapa yhdistää ennalta toisiinsa kuulumattomia tai sellaiselta vaikuttavia asioita yhteen, tai ”rakentamalla onelinerin tyyppinen lyhyt, iskevän kärjen sisältämä ajatuskulku”. Ytimekkäästi, iskevästi.

Kieltämättä gregueríoissa on surrealistista assosiaatiota, mutta niiden yli tai taakse menevää pysyvää tai hetkessä olevaa ahaa-elämystä. – Toden totta, noinhan se voisi olla, miksi en tuota huomannut, noin olin joskus aavistellut muuten sitä osannut sanoiksi ja ja sanoilla kuvaksi pukea.

Kaislat: veden ripset.

Kissojen yökerhot ovat katoilla.

Shamppanja kuolee laseihin kuin aalto rantaan.

Huomaapa de la Serna myös, että hiekkapaperi on aavikon kartta.

De la Serna ei aidannut mielikuvituksen voimaansa ja taiturimaista sanojen käyttöä tehomaataloudelliseksi tekstin laatimiseksi. Hänen jalankulkijansa poukkoilevat kaupungissa ja härkänsä juoksevat laitumilla ja tasangoilla vapaasti.

Suomentaja on ainakin tämän lukijan mielestä onnistunut mainiosti. Ja kuten Rintala pohtii, aivan kaikkea ei voi espanjasta suomeksi välittää, koska kielet nyt vain ovat sellaisia, että ilmaisut ja sanaleikit eivät aina siirry vahingoittumattomina kielikarttojen rajojen yli.

De la Sernaa voi pitää työpöydällä. Jos nimittäin tuntuu, että ajatus on juuttunut juoksuhautaan, tai kynästä loppui virta terän lähestyessä paperia, muutaman greguerían lukeminen saattaa toimia eliksiirinä. Hänellä on renessanssimainen visuaalinen, kirjallinen ja psykologinen taito yhdistää erillään eläviä asioita.

Suuri osa käsiteltävän teoksen gregueríoista ovat ajattomia, tai lähes.

Hotellihuoneen matto on täynnä alastomia jalkoja.

B12-vitamiinilla on sukellusveneen nimi.

Öisin metro on täynnä väkeä paluumatkalla teatterista, jossa he eivät ole käyneet.

Myrskyn ensi pisarat laskeutuvat tarkastamaan, onko alhaalla maata, johon pudota.

Joissakin, erityisesti teknologiaan viittaavissa, on toki ajan purentajäljet, mutta eivät ne silti ole ongelmajätettä.

Televisio: kuvan inflaatio.

Automobiili: torpedo rauhaa vastaan.

Kokeillaanp itse:

Kävellen, pyöräillen, autollakin ajaen, olen aina ajatellut, että vaaleanharmaa halkeillut asvaltti näyttää kesäkuumalla jälkiuunileivän pinnalta.

Tuulinen merimaisema ikkunassa on taulu, jota ei ehdi koskaan maalata, koska seuraava alataivaan puhallus tuo uudet purjeveneet.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.