Kiristääkö kiire hermoja, pelottavatko varhaiset aamut? Asiantuntijan seitsemän vinkkiä sujuvaan kouluarkeen

1:47

Säännöllinen rytmi, ennakointi ja puhuminen ovat sujuvan kouluarjen avainsanoja.

Videolla toimittajat testaavat, miten kouluruoka maistuu aikuisille.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimessa huomataan vanhempien huoli lasten aloittaessa lukuvuotensa. Usein pelkona on lapsen pärjääminen ryhmässä, mutta myös oma jaksaminen kouluarjen keskellä huolestuttaa.

Tavallisesti ongelmat tulevat ilmi vasta kärjistyttyään, mutta niitä on mahdollista myös ennaltaehkäistä. Vanhempainpuhelimen ohjaaja Laura Pilkama antoi vinkkinsä sujuvaan kouluarkeen.

1. Luo säännöllinen rytmi

Yhdessä sovitut nukkumaanmeno- ja ruokailuajat ovat tärkeitä lapselle. Lapsen tulee syödä hyvin ja levätä riittävästi, mutta myös viettää aikaa ulkona ja ystävien kanssa.

Kun lapsi on levännyt, eikä väsynyt ja kiukkuinen, sujuu koko perheen arki sujuvammin. 

Jos puhelin tai muut digilaitteet tuntuvat haukkaavan osan niin lapsen päivästä kuin yöunista, on vanhemman tehtävänä rajoittaa niiden käyttöä. Kokonaan esimerkiksi puhelimesta ei kannata lasta erottaa, sillä se on tärkeä yhteydenpitoväline kavereihin.

– Sen rajaaminen pois kokonaan olisi tosi julmaa, Pilkama sanoo.

2. Valmistele aamut etukäteen

Kiire tuo kireyttä ilmapiiriin: yhden perheenjäsenen äärimmilleen venynyt pinna tarttuu helposti myös muihin. Pilkama suosittelee, vanhempia suunnittelemaan asioita etukäteen yhdessä lapsen kanssa.

– Reput ja varusteet voi pakata valmiiksi vaikka illalla ja aamulla herätä hyvissä ajoin. Asiat pitää miettiä yhdessä lapsen kanssa, ei vain vanhempien keskenään.

Lapsen yksilölliset ominaisuudet on otettava huomioon: toiset tarvitsevat esimerkiksi aamuisin enemmän aikaa kuin toiset.

Jos vanhempien omat aamut tuntuvat niin hektisiltä, ettei lapselle juurikaan jää aikaa – tai vanhemmat lähtevät töihin ennen lapsen kouluunlähtöä –, voi hoitoapua pyytää esimerkiksi lähistöllä asuvalta perheeltä, jossa aikuinen on kotona aamuisin.

4. Kärsivällisyyttä läksyissä

Kotiläksyjen tekeminen voi osoittautua haasteelliseksi, jos vanhemman ja lapsen temperamentit eivät kohtaa.

– Tässä kohtaa aikuisen kannattaa pitää vaikka aikalisä, jotta voisi tukea lasta positiivisen vahvistamisen kautta, Pilkama neuvoo.

Lapselle voi sanoa, että hän on sinnikäs yrittämään tai harjoittelemaan tai keskittyy hyvin läksyjen tekemiseen. Myönteinen lähestymiskulma tuottaa hedelmää mollaamista tehokkaammin.

Lapsen tukeminen ei kuitenkaan tarkoita puolesta tekemistä. Vanhempien ei pidä esimerkiksi tehdä lastensa vaikeita kotitehtäviä, sillä silloin opettajalle lähtee väärä signaali lapsen osaamisesta.

Läksyjen teko voi olla hyvä sijoittaa ajankohtaan, jolloin lapsi ei ole väsynyt tai muuten ärtynyt. Hyvä hetki voi olla esimerkiksi ruoan jälkeen, kun vatsa on täynnä ja mieli rentoutunut.

5. Kohtaa lapsi kiireettömästi

Pilkama korostaa, että vanhemman on tärkeä kohdata lapsensa kiireettömänä hetkenä joka päivä – ei vain esimerkiksi läksyjen kanssa auttaessa tai kauppakasseja kotiin raahatessa.

Kiireettömän hetken tarkoitus on yrittää pysäyttää kaikki muu ja olla hetkessä yhdessä lapsen kanssa.

– Nuoret helposti ajattelevat, etteivät voi kertoa asioistaan vanhemmille, koska he ovat aina niin kiireisiä.

Kiireetön hetki tuo lapselle tunnetta siitä, että hän on tärkeä ja ansaitsee tulla kuulluksi.

6. Pidä huolta itsestäsi

Jotta vanhempi voi huolehtia lapsestaan, täytyy hänen olla itsekin kunnossa.

Pilkama kertoo, että Vanhempainpuhelimeen soitetaan usein vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kärjistyneet. Tärkeää olisi pitää omasta jaksamisestaan huolta esimerkiksi kotitöiden tekemisen jakamisella kumppanin kanssa.

– On sallittua ja oikein ottaa omaa aikaa. Jos ei itse jaksa, ei jaksa olla se vanhempi, luonnehtii Pilkama.

7. Puhu

Sen lisäksi, että kasvattajien kanssa tulee puhua keskenään, heidän tulee puhua myös lapsilleen. Avoin keskustelu lapsen kanssa auttaa tätä valmistautumaan tuleviin tapahtumiin – oli sitten kyseessä ensimmäinen itsenäinen aamu tai koulun liikuntapäivä.

– Lapset ovat fiksuja. Heille voi puhua rehellisesti, Pilkama sanoo.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja