Suomi 2004. Ohjaus: Pekka Mandart. Käsikirjoitus: Sami Keski-Vähälä ja Pekka Mandart. Tuotanto: Pamela Mandart. Kuvaus: Kari Sohlberg. Leikkaus: Jari Innanen. Pääosissa: Mikko Leppilampi, Maria Ylipää, Mikko Nousiainen, Sesa Lehto, Niko Saarela, Tuomas Uusitalo, Sampo Sarkola, Olavi Uusivirta, Petteri Summanen, Emma Salokoski, Charles Salter, Tidjan, Petra Karjalainen, Anja Pohjola. Kesto: 95 min.
Jos kymmenen vuoden takaisessa Suomessa olisi tuotettu nostalginen epookkielokuva täynnä 1950-luvun jazzia ja pikkukaupunkitunnelmaa, tulos olisi todennäköisesti ollut nolostuttava ja ainakin liian vähällä rahalla tehty. Toisin on nyt, kotimaisen elokuvan aallonharjalla. Pekka Mandartin (Going to Kansas City) komediallisessa draamassa ei ole mitään noloa saati suomalaisen jähmäkkää, mutta vanhanaikainen se on – sanan parhaassa merkityksessä. Keisarikunta on kerta kaikkiaan kansainvälinen riemuralli, muhevalla musiikilla kuorrutettuna.
1950-luvun nousukauden Kotkaan sijoittuva elokuva kertoo joukosta nuoria ystävyksiä, jotka etsivät elämänsä suuntaa ja joita yhdistää rakkaus musiikkiin. Työläisrakastavaiset Rempo (Mikko Leppilampi) ja Aila (Maria Ylipää) aikovat toteuttaa tytön suuren haaveen ja perustaa oikean kauneussalongin. Vaan kohtalo puuttuu peliin vanhan pianistikaverin Ollin (Mikko Nousiainen) muodossa: pojat pistävätkin pystyyn jazz-bändin ja saman tien musiikkiravintolan legendaarisen Fennian tiloihin. Satamahommat hylkäävän rumpumestari Rempon morsian häipyy Helsinkiin, mutta sydänsurunkin keskellä Kotkan pojat – ”Keisari” Ollin vetämän viisihenkisen viihdepumpun muodossa – panevat tuulemaan.
Keisarikunta, joka pohjautuu väljästi todellisten kotkalaisten tarinoihin, on täynnänsä herkullisia hahmoja ja näiden yhtä suvereeneja esittäjiä. Lunkinlupsakka suursyömäri Kinkku (Tuomas Uusitalo) puhaltaa trumpettia vailla huolta huomisesta, Fennian portsariksi ryhtyvä merimies Heiskanen (aina oivallinen Petteri Summanen) panee ärrää sorautellen pöyhkeät pamput järjestykseen. Vasta 16-vuotias Eki (tv:stä tuttu Olavi Uusivirta) halajaa ravintolarumpalin pallille vaikkei laki sallisi, ja bändin sypäkkä seniorijäsen, äreä saksofonisti Nortti (Sesa Lehto) menettää sydämensä milloin kenellekin.