Yhä harvempi suomalainen hakee lääkepurkista apua nukahtamiseen. Unilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosien aikana lukuun ottamatta melatoniinivaikutteisia lääkkeitä, joiden käyttö on lisääntynyt, kertoo professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
– Tämä on sinänsä kiinnostavaa, sillä tutkimusnäyttö melatoniinin tehosta on vaatimatonta, eikä sitä yleensä suositella unettomuuden hoitoon, ellei taustalla ole vuorokausirytmin häiriöitä.
Melatoniini on ihmisen elimistössä luontaisesti esiintyvä hormoni, jota kutsutaan myös pimeähormoniksi. Sitä erittyy aivoissa sijaitsevasta käpyrauhasesta, eniten keskiyön jälkeen. Melatoniini säätelee ihmisen sisäistä vuorokausirytmiä ja edistää unensaantia.
Suurin osa univaikeuksista kärsivistä aloittaa unettomuuden hoidon oma-aloitteisesti juuri melatoniinilla. Suurin osa melatoniinivalmisteista ostetaan ilman reseptiä.
Tällä hetkellä noin neljä prosenttia suomalaisista käyttää reseptillä saatavia unilääkkeitä. Tyypillisiä tällaisia lääkkeitä ovat tsopikloni ja erilaiset bentsodiatsepiinit.
Satakuntalaisen Satasairaalan neurologian dosentin ja osastonylilääkärin Juha Puustisen mukaan unilääkkeiden käytön vähenemistä selittää kansalaisten ja ammattilaisten lisääntynyt tietoisuus unilääkkeiden haittavaikutuksista.
Yleisintä unilääkkeiden käyttö on THL:n Paunion mukaan yli 75-vuotiailla. Heillä ilmenee muita herkemmin myös sivuvaikutuksia, ja lääkkeiden sietokyky on huonompi. Unen perusfysiologia muuttuu iän myötä – uni kevenee, tulee katkonaisemmaksi ja vuorokausirytmi aikaistuu.
– Ikääntyessä myös erilaiset sairaudet lisääntyvät, ja monet yleisessä käytössä olevat lääkkeet häiritsevät unta, Paunio lisää.