Mainos

Yhä harvempi suomalainen hakee lääkkeistä apua nukahtamiseen – melatoniinivalmisteiden suosio kasvaa, vaikka tehosta on vain vähän näyttöä

13:52
Video: Huomenta Suomessa keskusteltiin viime vuonna siitä, mikä auttaisi unettomuuteen.

Yhä harvempi suomalainen hakee lääkepurkista apua nukahtamiseen. Unilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosien aikana lukuun ottamatta melatoniinivaikutteisia lääkkeitä, joiden käyttö on lisääntynyt, kertoo professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

– Tämä on sinänsä kiinnostavaa, sillä tutkimusnäyttö melatoniinin tehosta on vaatimatonta, eikä sitä yleensä suositella unettomuuden hoitoon, ellei taustalla ole vuorokausirytmin häiriöitä.

Melatoniini on ihmisen elimistössä luontaisesti esiintyvä hormoni, jota kutsutaan myös pimeähormoniksi. Sitä erittyy aivoissa sijaitsevasta käpyrauhasesta, eniten keskiyön jälkeen. Melatoniini säätelee ihmisen sisäistä vuorokausirytmiä ja edistää unensaantia.

Suurin osa univaikeuksista kärsivistä aloittaa unettomuuden hoidon oma-aloitteisesti juuri melatoniinilla. Suurin osa melatoniinivalmisteista ostetaan ilman reseptiä.

Tällä hetkellä noin neljä prosenttia suomalaisista käyttää reseptillä saatavia unilääkkeitä. Tyypillisiä tällaisia lääkkeitä ovat tsopikloni ja erilaiset bentsodiatsepiinit.

Satakuntalaisen Satasairaalan neurologian dosentin ja osastonylilääkärin Juha Puustisen mukaan unilääkkeiden käytön vähenemistä selittää kansalaisten ja ammattilaisten lisääntynyt tietoisuus unilääkkeiden haittavaikutuksista.

Yleisintä unilääkkeiden käyttö on THL:n Paunion mukaan yli 75-vuotiailla. Heillä ilmenee muita herkemmin myös sivuvaikutuksia, ja lääkkeiden sietokyky on huonompi. Unen perusfysiologia muuttuu iän myötä – uni kevenee, tulee katkonaisemmaksi ja vuorokausirytmi aikaistuu.

– Ikääntyessä myös erilaiset sairaudet lisääntyvät, ja monet yleisessä käytössä olevat lääkkeet häiritsevät unta, Paunio lisää.

Paunion mukaan sekä iäkkäiden että nuorempien pitäisi käyttää unilääkkeitä vain lyhytaikaisesti. Mikäli lääkäri jostain syystä päätyy suosittelemaan pitkäaikaista käyttöä, sen tulisi jäädä 1–3 iltaan viikossa.

Parin päivän unettomuus vielä normaalia

Helsingin uniklinikan neurologian erikoislääkäri Markku Partinen kertoo, että noin 10 prosenttia suomalaisista kärsii kroonisesta unettomuudesta. Lyhytaikainen, muutaman päivän kerrallaan kestävä unettomuus on normaalia ja yleistä. Uni voi häiriintyä lyhytaikaisesti esimerkiksi stressaavassa elämäntilanteessa.

Dosentti Puustisen mukaan unilääkkeiden käytön tulisi aina olla toissijainen hoito lääkkeettömien hoitokeinojen jälkeen. Ensisijainen hoitokeino on unihygieniasta huolehtiminen, eli esimerkiksi säännöllinen unirytmi, alkoholin ja kofeiinipitoisten juomisen välttäminen lähellä nukkumaanmenoa, rauhalliset iltatoimet sekä meluttomuus nukkuessa.

Ensisijaista on myös unettomuuden taustalla olevien syiden selvittäminen – esimerkiksi levottomat jalat -syndroomaan ja uniapneaan on omat hoitokeinonsa.

Ihmisen herkkyys ja taipumus ahdistua määrittelevät sen, kuinka nopeasti hän hakee unettomuuteensa apua. Jotkut ihmiset kestävät toisia paremmin unettomuutta, kun taas joillekin jo muutaman päivän unettomuus voi aiheuttaa voimakkaan toimintakyvyn laskun, Partinen sanoo.

– Yleinen suositus on, että jos unettomuus on jatkunut 1–2 viikkoa, pitäisi sen syihin perehtyä.

Monet ovat Puustisen mukaan kärsineet unettomuudesta kuukausia tai jopa vuosia ennen lääkäriin hakeutumista. Toisaalta elämän kriisitilanteissa, kuten läheisen kuoleman yhteydessä, apua osataan hakea nopeastikin.

Riippuvuus syntyy helposti

Jo viikon yhtäjaksoinen unilääkkeiden käyttö voi kehittää sekä riippuvuutta että toleranssia. Riippuvuus on yleensä psyykkistä, eli lääkkeen käyttäjä kokee tarvitsevansa lääkettä nukahtaakseen. Toleranssi tarkoittaa sitä, että lääke alkaa menettää tehoaan, kertoo Partinen.

– Alussa puolikas unilääke auttoi nukahtamaan. Viikon jälkeen puolikas ei välttämättä enää autakaan ja pitäisi ottaa kokonainen tabletti. Kun on kuukausi käytetty kokonaista, pitäisi ottaa 1,5 tablettia, ja lopulta saatetaan ottaa jopa 2–3 tablettia.

Partisen mukaan unilääkkeiden vaikutukset on yleensä tutkittu pakkauksessa lukevalla suositusannoksella. Suuremmilla annoksilla hyödyt poistuvat ja haittavaikutukset lisääntyvät.

Partinen sanoo, että jopa jotkut lääkärit määräävät kahta tablettia, jos yksi lääkeannos ei auta, mikä on vastoin Käypä hoito -suosituksia.

– Jos yksi tabletti ei riitä, ratkaisu ei missään nimessä ole unilääkkeen käytön jatkaminen, saati sitten annoksen nostaminen.

Partisen mukaan tällaista niin sanottua ongelmakäyttöä on noin 10–20 prosentilla unilääkkeiden käyttäjistä. Haitat korostuvat etenkin iäkkäillä: annosten noustessa verenpaine laskee ja tasapaino heikkenee, jolloin esimerkiksi yöllä vessaan heräävien ikäihmisten kaatumis- ja sitä kautta myös murtumariski kasvaa.

Tilapäisen unettomuuden korjaamiseen perinteiset unilääkkeet ovat Partisen mukaan toimivia. Ne lisäävät yöunen pituutta ja nopeuttavat nukahtamista. Ongelmat liittyvät siis nimenomaan pitkäaikaiskäyttöön.

Unilääkkeet keventävät unta ja vähentävät syvien univaiheiden määrää, jolloin pitkäaikaiskäytössä aivojen energiavarastot eivät pääse täyttymään eivätkä kuona-aineet poistumaan.

– Pitkäaikaisen unettomuuden lääkehoidoksi suositellaankin mieluummin antihistamiineja tai tiettyjä masennuslääkkeitä pieninä annoksina. Ne väsyttävät, mutta eivät aiheuta samalla tavalla toleranssia. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja