Toistuvat painajaiset nakertavat terveyttä – näin pääset niistä eroon: ”Heräämisessä olisi tärkeää, ettei jää vellomaan tunteeseen” | MTV Uutiset
Toistuvat painajaiset nakertavat terveyttä – näin pääset niistä eroon: ”Heräämisessä olisi tärkeää, ettei jää vellomaan tunteeseen”
Usein painajaisissa joutuu pakenemaan. Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 25.08.2019 19:57
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Lähes kaikki ihmiset näkevät unia, joista osa on pahoja. Jos painajaisista tulee toistuva vaiva, kannattaa ongelmaan puuttua, sillä unettomuus aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
Noin puolet aikuisista näkee ainakin ajoittain pelottavia painajaisunia. Sukupuoli ja ikä vaikuttavat yleisellä tasolla painajaisten yleisyyteen. Naiset näkevät enemmän painajaisia kuin miehet ja lapset ja ikääntyneet enemmän kuin nuoret aikuiset.
Ilmiön väitöskirjatutkimuksessaan huomannut tohtori Nils Sandman Turun yliopistosta kertoo, että ilmiötä selittämään on olemassa vain hypoteeseja. Erot voivat liittyä esimerkiksi pelkokäyttäytymiseen, jonka yksi muoto on riskinotto. Tyypillisesti nuoret miehet ottavat enemmän riskejä kuin naiset ja ikääntyessä halu ottaa riskejä vähentyy. Tilastollisella tasolla naisilla on myös enemmän mielialaan liittyviä ongelmia, jotka voivat heijastua painajaisiin.
– Jos elämässä on ongelmia ja tyytymättömyyttä, se näkyy painajaisissa, Sandman sanoo.
Toistuvat painajaiset heikentävät unta ja nakertavat terveyttä
Toistuvat painajaiset voivat häiritä nukkumista. Unettomuus puolestaan heijastuu terveyteen. Kuvituskuva.Shutterstock
Tavallisesti painajaiset eivät tunnu ihmisestä mukavalta sukupuolesta tai iästä riippumatta. Painajaisessa unennäkijän turvallisuus, selviytyminen tai itsetunto ovat uhattuina ahdistavalla tavalla.
Kielteiset tuntemukset eivät jää vain unen tasolle. Painajaisunet voivat johtaa unen katkonaisuuteen, liian aikaiseen heräämiseen ja ahdistumiseen valveillakin, kun painajaisen antamat tunteet jäävät vellomaan. Toistuvat painajaiset voivat aiheuttaa pelkoa nukkumaanmenosta.
Unen heikkeneminen ja unettomuus voivat altistaa masennukselle ja ahdistuneisuudelle sekä alkoholin liikakäytölle, jotka kaikki voivat lisätä painajaisia entisestään. Jos painajaiset johtavat unen heikkenemiseen ja vähenemiseen, voi ihminen alkaa kärsiä pitkäaikaisesta unettomuudesta. Pitkäaikainen unettomuus on tutkimuksissa yhdistetty keskivartalolihavuuteen, kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksin – sekä tietysti kohonneeseen liikenneonnettomuuden vaaraan.
Jos painajaiset häiritsevät unia jatkuvasti, kannattaa niistä yrittää päästä eroon. Ensin kannattaa kuitenkin erottaa, millainen painajainen on kyseessä. Sandman jakaa painajaiset traumaperäisiin ja idiopaattisiin painajaisiin.
Traumaperäisen painajaisen taustalla on oikeassa elämässä tapahtunut traumaattinen kokemus, joka tulee uniin. Tyypillisesti taustalla on tilanne, jossa ihminen kokee tilanteen uhkaavan omaa tai läheistensä hyvinvointia. Suoraan kokemusta mukaileva painajainen muuttuu tavallisesti abstraktimpaan suuntaan ja vähitellen häviää – tai kroonistuu. Jälkimmäisessä tapauksessa painajaisesta voi tulla todella pitkäaikainen ongelma.
Idiopaattisilla painajaisilla tarkoitetaan painajaisia, joita ei suoraan pysty liittämään mihinkään oikean elämän tapahtumaan, vaikka unessa on todennäköisesti tuttuja elementtejä. Painajainen ei toista todellisia tapahtumia. Näitä painajaisia kaikki näkevät silloin tällöin. Jos idiopaattisia painajaisia alkaa nähdä toistuvasti, se liittyy todennäköisesti psyykkiseen kuormitukseen.
Lapsille tyypilliset fantasiamaiset unet voivat olla esimerkiksi joko vilkkaan mielikuvituksen tai lievän trauman seurauksia. Lapset voivat saada lieviä traumaperäisiä painajaisia esimerkiksi peleistä ja elokuvista, jotka eivät ole lapsen iälle sopivia.
Idiopaattisia painajaisia jokainen näkee joskus. Niissä on tuttuja elementtejä, mutta ne eivät toista todellisia tapahtumia. Kuvituskuva.Shutterstock
Krooniset traumaperäiset painajaiset ovat tavallisesti ongelmallisempia kuin toistuvat idiopaattiset painajaiset. Ne ovat ihmisestä yleensä erittäin ahdistavia, sillä alkuperäinen muisto on itsessään ahdistava. Traumaperäisiä painajaisia hoidetaan hoitamalla traumasta palautumista ja puuttumalla muistoon, joka on yleensä hyvin vahva.
Image rehersal therapy -terapiamuoto on parhaiten soveltuva tapa hoitaa samana toistuvaa painajaista, jotka ovat usein traumaperäisiä. Siinä tarkoituksena on käydä painajaista läpi valveilla ja tavallaan käsikirjoittaa se uudestaan. Näin painajaisesta tulee tuttu asia, jossa voi olla mukavampi loppu. Muisto on muuttunut, eikä vastaantuleva uni ole enää painajainen.
Idiopaattisten painajaisten hoidossa on yleensä hyödyllisempää vähentää elämän kuormittavuutta. Lisäksi nukkumisesta pitäisi tehdä helppoa. Iltaisin ei esimerkiksi kannattaisi käyttää kofeiinia tai päihteitä. Myös kirkkaiden valojen käyttämistä kannattaa välttää. Nukkumiselle tulisi lisäksi varata tarpeeksi aikaa.
Painajaisten yhteydessä puhutaan myös selkounista. Selkounessa ihminen tajuaa olevansa unessa ja pystyy puuttumaan unen kulkuun. Unitutkija Sandman kertoo, että selkouneksijaksi oppiminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, minkä vuoksi se on hankala tapa lähteä setvimään painajaisongelmaa. Yleensä selkounen näkijöillä on taipumusta suureen kiinnostukseen ja harrastuneisuuteen unia kohtaan. Esimerkiksi valveilla ollessaan he saattavat kysyä itseltään, onko tämä unta. Vastaus on ilmiselvä, mutta tarkoituksena on tehdä todellisuuden kyseenalaistamisesta automaattista toimintaa, jotta sitä alkaisi tapahtua myös unennäkemisen aikana.
Painajaiseen heräävää lasta kannattaa rauhoitella ja kertoa todellisuuden ja unen erosta. Kuvituskuva.Shutterstock
Jos painajaiseen herää, suosittelee Sandman yrittämään ulkoistaa sen aiheuttamat ahdistavat tunteet. Painajaisen voi kirjoittaa ylös tai kertoa siitä jollekulle. Sängystä voi nousta tekemään jotain muuta ja palata petiin vasta, kun on rauhoittunut. Nukkumisen yrittäminen väkisin toimii harvemmin.
– Heräämisessä olisi tärkeää, ettei jää vellomaan tunteeseen, Sandman sanoo.
Painajaisten näkemisen muuttuessa normaalia unta ja valveillaoloa häiritseväksi kannattaa yrittää päästä kiinni hoitopolkuun esimerkiksi työterveyshuollon kautta.
Mikäli itse nukkuu yönsä rauhassa, mutta lapsi näkee pahoja painajaisia, kehottaa Sandman selittämään lapselle todellisuuden ja unen eron. Myös rauhoitteleminen on tärkeää.
Satunnaiset painajaiset ovat osa mielen toimintaa
Lasten painajaiset ovat usein fantasiamaisia. Aikuisiällä painajaiset tyypillisesti arkipäiväistyvät. Kuvituskuva.Shutterstock
Monia voi helpottaa myös tieto, ettei painajaisissa – ainakaan satunnaisesti nähtynä – ole sinällään mitään epänormaalia tai huonoa. Kaikki näkevät unia, ja osa niistä on pahoja. Painajaiset sinällään eivät ole ongelma, jos ne eivät aiheuta seurannaisvaikutuksia.
– Painajaiset ovat osa mielen normaalia toimintaa. Ne eivät ole haitallisia vaan jopa hyödyllisiä joidenkin tutkijoiden mielestä, Sandman sanoo.
Osa ihmisistä voi löytää painajaisistaan jopa uusia merkityksiä ja inspiraatiota. Esimerkiksi kauhukirjailija Stephen Kingin sanotaan saaneen ideoita omista unistaan. Myös Salvador Dalín ideoiden kerrotaan kummunneen taiteilijan painajaisista.
