Yliluonnollisiksi mielletyistä enkelikokemuksista saattaa edelleen painua ihmiseen tietty leima. Silti moni toivoo arkeensa merkkiä enkeleiltä.
Suojelusenkeli, joka kävelee lasten perässä ränsistyneellä sillalla. Jos olet nähnyt tai omistanut tämän taulun, et ole yksin: siinä esiintyy monen suomalaisen suosikkienkeli, 1800-luvulta peräisin oleva suojelusenkeli.
– Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita yltiöuskonnollisuudesta. Se on oikeasti tutkittu juttu! Ei tykätä ateismista, eikä äärimmäisestä uskonnollisuudesta, Helsingin Yliopiston uskontotieteiden professori Terhi Utriainen sanoo.

Utriainen on tutkinut suomalaisten enkelikokemuksia ja julkaissut niistä Enkeleitä työpöydälläni -teoksen. Viime vuosina usko enkeleihin on nostanut päätään: moni uskoo enkeleiden olemassaoloon ja pyytää heiltä esimerkiksi johdatusta arjessaan. Monella Utriaisen haastateltavalla oli arjessa tarve jollekin hyvälle ja ihanalle.
– Tämän päivän ihmisten elämässä on monenmoista huolta. Haastateltavat saivat yhdeksi tärkeäksi avuksi asian, jota kutsun enkeleiden lumoksi. En voi sanoa, miten pitkään se kestää, mutta toki se toi elämään hyvää, Utriainen sanoo.
Nykyaika sallii tunteista puhumisen eri tavalla kuin menneet vuosikymmenet. Samalla yliluonnollisiksi mielletyistä enkelikokemuksista saattaa edelleen painua ihmiseen tietty leima.
– ”Hömppäleima” pyörii jatkuvasti näiden ilmiöiden ympärillä. Ihmisen täytyy ottaa suhde siihen leimaan. Suomi on pitkään noudattanut yhdenmukaista käyttäytymistä ja kulkenut kultaista keskitietä, Utriainen kuvaa.




