Mainos

Kasvunäkymät kohenivat: Valtiovarainministeriö nostaa arviotaan Suomen talouden kasvusta

1:59
Kyselyn mukaan suomalaiset uskovat, että talouskasvu on vain osin hallituksen ansiota.

Nousukauden jälkilämpö pitää Suomen talouskasvun vauhdissa, vaikka pilvet maailmantaloudessa kasvavat. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan selvästi nousukauden jälkeen.

VM:n tänään julkaistu ennuste tarjoaa tuoreet sytykkeet vaalikamppailun viime metrien talouskeskustelulle. Tilanne on kaksijakoinen: maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet, mutta toisaalta alkuvuonna Suomessa kasvu ja myönteinen työllisyyskehitys ovat jatkuneet.

Valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan kasvu on hidastumassa.

– Monet näkevät maailmantaloudessa myös taantuman merkkejä, Spolander totesi.

Maailmantalouden kasvu hidastuu laajalla rintamalla. Erityisesti Euroopassa kasvunäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Aiemmin tällä viikolla Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi STT:lle, että tiedot maailmankaupan kehityksestä viime kuukausina kertovat koko maailmantalouden olevan yllättävän heikossa vedossa.

Maailmantalouden näkymien heikkeneminen voi kimuroittaa jo muutenkin vaikeiksi ennakoituja hallitusneuvotteluja.

Useat puolueiden vaalilupaukset on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nostamisella 75 prosenttiin ja edelleen siitä ylöspäin. Jos suhdanne hiipuu, työllisyyskeinojen pitää olla entistä tymäkämpiä. Valtiovarainministeriön ennusteessa työllisyysasteeksi arvioidaan 73,3 prosenttia vuonna 2023.

Kasvuennusteeseen hienoinen nosto

Ministeriö ennustaa tälle vuodelle Suomelle 1,7 prosentin ja ensi vuodelle 1,4 prosentin talouskasvua. Tämän jälkeen näköpiirissä on kasvun hidastumista edelleen. Ministeriön mukaan nopean talouskasvun vuoksi työttömyys on laskenut lähelle tasoa, joka kiihdyttää ansiotason nousua. Sen seurauksena kotitalouksien ostovoima paranee, mutta yritysten kustannukset nousevat.

Ennusteissa ei tunnetusti kannata keskittyä desimaaleihin, vaan kokonaislukuihin ja etumerkkeihin. Kiinnostava yksityiskohta kuitenkin on, että valtiovarainministeriö nosti aavistuksen arvioitaan Suomen talouskasvusta. Vielä joulukuussa ministeriö ennusti Suomelle tälle vuodelle 1,5 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 1,3 prosentin kasvua.

Kestävyysvaje ei ole kadonnut

Myönteisen työllisyyskehityksen vauhdittamana julkinen talous vahvistuu vielä lähivuodet ja tasapainottuu ministeriön mukaan vuonna 2020. Alijäämät alkavat kuitenkin jälleen kasvaa 2020-luvun alussa ja julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy nousuun. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain ikäsidonnaisia menoja.

Kestävyysvaje ei ole kadonnut mihinkään. Julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. VM arvioi nyt kestävyysvajeen olevan noin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun joulukuussa arvio oli "lähes" neljä prosenttia. Kestävyysvajearvioissa on kuitenkin hyvä muistaa, että ne ovat herkkiä esimerkiksi erilaisille oletuksille talouden kehityksestä.

Spolanderin mukaan asetelma julkisen talouden vahvistamiseksi on vaativa. Puolueet ovat vaalikamppailun aikana esittäneet tuntuviakin menolisäyksiä.

Puolueiden vaalilupauksista talousennusteen julkistustilaisuudessa kysyttäessä virkamiehet viittasivat helmikuun virkamiespuheenvuoroon. Helmikuussa valtiovarainministeriön virkamiehet peräsivät miljardien nuukailua julkiseen talouteen.

Virkamiespuheenvuorossa listattiin kahden miljardin sopeutustoimet ensi vaalikaudelle sekä viiden miljardin rakennetoimet 2020-luvun loppuun mennessä. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja