Voitonpäivää vietetään Venäjällä natsi-Saksasta saadun voiton kunniaksi. Perinteisesti Voitonpäivä on ollut Venäjän pullisteluesitys.
Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) erikoistutkija Pentti Forsström kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että voitonpäivän juhlinta on muuttunut Venäjällä 2000-luvun aikana ja nykyään on korostunut nimenomaan sotilaallinen ja tulevaisuuteen katsova aspekti.
– Viimeiset 15 vuotta se on mennyt siihen suuntaan. 90-luvulla oli toista. Se oli vähän maltillisempaa silloin.
Venäjällä on ollut paineet voittaa sota Ukrainassa, mutta näin ei ole käynyt. Tällä saattaa olla vaikutusta myös voitonpäivän juhlintaan.
– Uskon, että paineet kasvavat koko ajan, ja jollakin tapaa tämä paraati pitää järjestää, Forsström toteaa.
Forsström kertoo, että vielä ei ole kuitenkaan määritetty, keitä paraatiin osallistuu. Hänen mukaansa nyt näyttää siltä, että maavoimien joukkojen saaminen irti Ukrainasta näyttää huonolta.
Rauha ei todennäköistä nopealla aikataululla
Forsströmin mukaan voitonpäivää ajatellen Ukrainassa pitäisi tapahtua seuraavan parin viikon aikana jotakin merkittävää. Tämä voisi olla se, että ainakin tulitaukoprosessi pääsisi liikkeelle.
– En kyllä jaksa uskoa siihe, että rauha Ukrainan ja Venäjän välillä saataisiin tässä aikaan.
Forsströmin mukaan Venäjän joukkojen siirrolla Donbasin alueelle pyritään saamaan venäläisittäin jonkinlainen "kunniakas ratkaisu aikaan", jotta paraati voitaisiin järjestää jollakin tavalla kunniallisesti.
– Mutta olen varma siitä, että ukrainalaiset eivät ole samaa mieltä asiasta, Forsström toteaa.
Forsström pohtii, että tulitaukoa ajatellen Venäjällä paine kasvaa, kun kansan keskuudessa aletaan huomata, että sodan hinta tulee liian suureksi.
Forsström arvelee, että esimerkiksi Mariupolin kaupungin valtaaminen tulee onnistumaan venäläisiltä, vaikka se on vienyt aikaa ja kaupunki on käytännössä ammuttu tasaiseksi.
Forsström kertoo, että hän ei epäile ukrainalaisten sotilaiden henkistä kanttia taisteluissa, mutta materiaalista alkaa olla pulaa. Hän uskoo, että Ukraina taistelee viimeiseen sotilaaseen asti. Samaan aikaan ukrainalaisille viedään uutta sotakalustoa.
Venäjällä puolestaan kalustoa riittää määrällisesti omasta takaa.
– Mutta tulee kysymys siitä, että ne ovat olleet pitkän aikaa varastoissa. Onko niitä huollettu, onko niistä kannibalisoitu varaosia? Vie viikkoja tai kuukausia saada varastoitu kalusto käyttökuntoon.
Forsström ei usko, että Venäjä tekisi liikekannallepanoa, koska se edellyttäisi sotatilalain käyttöönottoa.
– Silloinhan Venäjä todistaisi olevansa sodassa Ukrainaa vastaan ja se ei Venäjän tarinaan istu.
1:31"Se mitä he tekevät meille, voi tapahtua myös teille" – Zelenskyi kuvasi puheessaan Suomen eduskunnalle sitä, minkälaista on jakaa raja Venäjän kanssa.
Toisaalta reselviläisten saaminen käyttöön olisi hidas prosessi voitonpäivän lähestymistä ajatellen. Ukrainassa taistelleiden venäläissotilaiden taistelukunto on heikentynyt pitkien taistelujen jälkeen.
Forsström uskoo, että Venäjä kuitenkin aloittaa jonkinlaisen offensiivin, vaikka joukot olisivat vajaatehoisia.
Erikoistutkija uskoo, että Ukraina ei tule ainakaan luovuttamaan.
–Informaatio, mikä nyt leviää ympäri maailmaa, asettaa Ukrainan parempaan tilanteeseen tässä. Jos Venäjän puolelta ei esiinny millään tavalla kompromissihalukkuutta, sota tulee jatkumaan.
– Ukraina ei anna periksi. Se on minun mielestäni nähty, että siellä kaadutaan sitten saappaat jalassa viimeiseen sotilaaseen.
Mitä yhteistä on Suomen talvisodalla ja Venäjän sotatoimilla Ukrainassa? Tutkija Lasse Laaksonen kertoo.
